Uutiset

Kaikkein pahin sentään vältettiin

Kaikkein pahimmat pelot pörssien romahduksesta eivät sentään toteutuneet, kun pörssit maanantaina avautuivat.

Kurssit toki laskivat jyrkästi, mutta kokonaisuudessaan lasku oli sittenkin odotettua lievempi ehkä Kreikkaa lukuun ottamatta. Myös Aasiassa ja Yhdysvalloissa lasku oli reipasta.

Italian ja Espanjan velka-ahdinko helpottui. Markkinoiden rauhoittumisen taustalla on Euroopan keskuspankin sunnuntainen päätös ostaa ongelmamaiden velkakirjoja. Ostojen seurauksena myös jälkimarkkinakorot lähtivät selkeään laskuun. Myös G7 -maiden lupaus tukea Euroopan ongelmamaita rohkaisi markkinoita.

Tunnelma on kuitenkin yhä hermostunut ja epäluottamus markkinoilla jatkuu niin pitkään, kunnes markkinoille saadaan vahva signaali siitä, että poliittiset päättäjät ovat valmiita kipeisiin päätöksiin ja päätösten käytännön toteuttamiseen.

Velkaongelma koskee lähes kaikki länsimaita. Yksi pahin esimerkki on Yhdysvallat. Kaikki ekonomistit ja talouden päättäjät tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta populistisen politiikan takia talouden kannalta välttämättömiä päätöksiä lykätään.

Yhdysvalloissa pitäisi korottaa rikkaiden verotusta, karsia suuryhtiöiden verohelpotuksia ja leikata niiden saamia tukia.

Euroopassa Kreikka on pahin esimerkki siitä, miten poliittista suosiota on haettu antamalla äänestäjille etuuksia, joihin ei olisi ollut varaa. Kansalaisia sen paremmin kuin suuryrityksiä ei ole myöskään haluttu ärsyttää verotuksen porsaanreikiä tukkimalla.

Lopputuloksena on sitten koko eurojärjestelmän horjuminen.

Suomen julkinen talous on kohtalaisessa kunnossa. Valtion velka jää 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velkaantuminen kuitenkin jatkuu lähes 10 miljardin euron vuosivauhtia.

Velkasuhteen kääntämiseen laskevalle uralle ei suinkaan riitä hallitusohjelmaan kirjatut toimet. Maininta siitä, että mikäli toimet eivät riitä, voidaan ohjelmaa tarkistaa, antaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle eväät tiukennuksiin ilman kasvojen menettämistä.

Ikävintä tilanteessa on se, että verojen ja veroluontoisten maksujen korotus leikkaa ostovoimaa samalla kun pitäisi tyytyä mataliin palkankorotuksiin kilpailukyvyn kohentamisen nimissä.

Velkaelvytys on taas tullut tiensä päähän ihan samoin kuin Yhdysvalloissa ja monissa muissa länsimaissa.

Yleisimmän arvion mukaan syvää lamaa ei tule, vaan pitkä matalan kasvun kausi.

Nykyinen tilanne osoittaa, miten tiiviisti maat ja maanosat ovat taloudellisesti sidoksissa toisiinsa. Siksi euroalueen kriisimaita tuetaan kaikin mahdollisin keinoin.

Poliittinen ilmapiiri ei vain ole otollinen näille päätöksille. Kasvanut nationalistinen ajattelu unohtaa kansainvälisen näkökulman ja uskottelee, että vetäytymällä vastuusta ongelmat katoavat.