Uutiset

Kaikkien aikojen vaurain isänmaa huolehtii kansalaisistaan yhä kehnommin

Kaikkea supistetaan, raha ei tahdo enää riittää mihinkään ja palvelutuotantoa ulkoistetaan. Mistä tämä oikein johtuu?

– Tämä on ihan ydinasia. Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä tätä juttua, sanoo Tampereen yliopiston kansleri, sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilä.

– Tutkijatkaan eivät siihen kovin usein vastaa, mutta siihen on niin monta selitystä, hän jatkaa.

Sipilällä on tarjota heti kolme hyvää ja yksi falski selitys.

Palveluntuottajien aika hukkuu byrokratiaan
– Valtion budjettikehityksessä on hirveän vahvalla trendillä vedetty julkisyhteisöjen kokonaismenoja alaspäin. Ne olivat vuonna 2004 50 prosenttia ja 2009 enää 47 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jokainen bruttokansantuotteen prosentti on melkein kaksi miljardia euroa. Tuntuuhan se, että on korjattu 90-luvun laman velkaantumista supistamalla julkista kulutusta. Hyvänä tarkoituksena on vähentää valtionvelkaa, jota onkin vähennetty aivan huikeasti.

– Toinen juttu on niin sanottu uusi julkisjohtaminen. Se tarkoittaa sitä, että palveluja ”tehostetaan” ihan hirveästi byrokratisoimalla palveluja. Se merkitsee byrokraattien määrän lisäämistä palvelutuotannossa ja etulinjan palveluammattilaisten byrokratian ilahduttamiseen käyttämän ajan lisäämistä, hän sanoo.

Julkisen rahan ja sen käytön oikein tarkka vahtiminen ja kaiken kilpailuttaminen siis vievät ison osan siitä työajasta, joka ennen vanhaan olisi käytetty ihmisten palvelemiseen.

Elinkeinoelämää ruokitaan töillä
Kolmas syy Jorma Sipilän mukaan on tietoinen trendi pyrkiä siirtämään palveluja pois julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille, koska elinkeinoelämä tarvitsee uusia toimintoja teollisuuden hiipuessa.

– Tämä puree meillä terveys- ja sosiaalipalveluissa ja Ruotsissa se puree jo koulutuspalveluissa. Julkisissa palveluissa on valtava alue, joka voidaan siirtää markkinoille, mutta se ei siirry markkinoille muuten kuin siten, että julkisesta palvelusta vallitsee niukkuus.

Sitten on vielä Sipilän mainitsema usein tarjoiltu falski selitys:

– Sen mukaan palvelu käy tuottavuuden kehityksen puuttuessa aina vaan kalliimmaksi. Eihän se sitä tee.

– Jos vuonna 1900 sinfoniaorkesterissa soitti 60 ihmistä ja jos siinä tänään soittaa 60 ihmistä, soittajat eivät tarvinneet yhtään suurempaa osuutta kansantuotteesta vuonna 1900 kuin tarvitsevat nyt 2011. Se, että tuottavuus ei kasva aika monissakaan palveluissa ei merkitse sitä, että ne oikeasti tulisivat kalliimmiksi. Palvelu voi tulla kalliimmaksi verrattuna vaikka auton hintaan, mutta ei tule kalliimmaksi suhteessa kansantuotteeseen. (HäSa)

Kuntien erikoistarjous veronmaksajille: Vähemmän terveyspalveluja, mutta kalliimmalla
Terveydenhuollon ulkoistaminen yksityisten hoidettavaksi on jopa lisännyt kuluja samalla kun ulkoistetut terveysasemat tuottavat vähemmän palveluja kuin kuntien omat terveysasemat.

Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema tutkimus Toimiiko kilpailu lääkäripalveluissa on karua luettavaa. Tutkimuksen on tehnyt Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.

Tutkimuksessa haastateltujen kuntien johtavien ylilääkärien mielestä säästöjä ei ole tullut. Kolmannes ylilääkäreistä sanoo, että ulkoistamisesta on tullut lisäkustannuksia.

Ulkoistettujen palvelujen hinnat ovat myös nousseet, kun tavoitteena oli hintojen laskeminen. Lähes puolessa terveyspalveluitaan ulkoistaneessa kunnassa ei ole edes arvioitu omia terveyspalveluja. Vuokralääkäreitä käyttämään ryhtyneet kunnat eivät ole palanneet virkasuhteisiin palkattuihin lääkäreihin.

Esimerkiksi Kouvolassa ulkoistetuilla terveysasemilla tuotettiin tutkimuksen aikana 40 prosenttia vähemmän palveluja kuin kunnan omilla terveysasemilla. Ulkoistetuilla terveysasemilla työskentelevät vähät lääkärit eivät tunteneet alueen jatkohoitojärjestelmää, vaan lähettivät potilaita kalliisiin jatkotutkimuksiin useammin kuin kunnan omat lääkärit.

Tutkimuksen mukaan 400 000 ihmisen terveyspalvelut on ulkoistettu 2000-luvulla.

Terveydenhuollon yksityisten palvelujen takana on usein ulkomaisia pääomasijoittajia, joille liikevoitot ohjautuvat. (HäSa)