Uutiset

Kaivattu kriisinhallintalaki etenee

Rauhanturvaamislaki muuttuu kriisinhallintalaiksi alivaltiosihteeri Markus Lyran työryhmän ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.) luovuttaman ehdotuksen mukaan.

Nykyinen lainsäädäntö ei tunne Suomen osallistumista muihin kuin YK:n tai Etyjin valtuuttamiin operaatioihin. Uudistuksen jälkeen vaatimus väljenee. Lisäksi suomalaissotilaiden voimankäyttövaltuudet laajenevat tarpeita vastaaviksi.

Kriisinhallinta on edennyt lainsäädännön edellä. Suomi on päättänyt jo ajat sitten osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin.

Järjestys on ollut kiistatta väärä, joten on toivottavaa, että lakimuutos etenee ripeästi.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vakuutti tiistaina, ettei lain läpimenoa tarvitse epäillä. Tämä tarkoittanee, ettei presidentti Tarja Halonenkaan asetu asiassa enää vastahankaan.

Halonen lievensi maaliskuussa aikaisempaa kielteistä kantaansa YK-mandaatista luopumiseen. Presidentti muotoili, että poikkeustapauksissa riittää pelkkä EU:nkin valtuutus.

Työryhmän mietinnössä ”poikkeustapauksissa”-periaate on otettu huomioon ilmeisen riittävästi. Vastaisuudessakin YK:n valtuutus olisi perusperiaate, mutta ei enää ehdoton vaatimus.

Presidentille jää ratkaisuvalta päätettäessä joukkojen lähettämisestä operaatioihin. Myöskään eduskunta ei jää paitsioon: valtioneuvosto kuulee lakiehdotuksen mukaan eduskuntaa tai vähintään sen ulkoasiainvaliokuntaa ennen asian esittelyä presidentille.

Eduskunnassa hallituspuolueiden lisäksi myös opposition kokoomus on jo ilmaissut tyytyväisyytensä lakimuutokseen. Vastaahan se lähes täysin puolueen omia kannanottoja.

Suomi ei tähänkään asti ole osallistunut vain YK:n perinteiseen rauhanturvaamisoperaatioihin.

Rauhanturvaamisesta on tullut monipuolista valmiutta ja ammattitaitoa vaativaa kriisinhallintaa, johon osallistuminen edellyttää, että kaikki monikansallisten joukkojen osat toimivat samoilla pelisäännöillä.

Kriisinhallintalaki tarvitaan ennen muuta EU:n nopean toiminnan joukkojen takia, mutta yhtä lailla pelisääntöjä kaivataan nykyisissäkin operaatioissa. Naton johtamaan sotilaalliseen kriisinhallintaan Suomi osallistui ensimmäistä kertaa 1996 Bosnia-Hertzegovinan IFOR-operaatiossa. Tällä hetkellä Suomi on mukana Naton johtamassa KFOR:ssa Kosovossa.

Jos suomalaisten halutaan kantavan vastuunsa, siihen pitää antaa joukoille tarvittava selkänoja ja valtuudet. Suomalaiskomentaja ei voi toimia vain omissa nimissään joukon johtajana, vaan hänellä pitää olla takanaan myös kotimainen lainsäädäntö.

Upseeriliiton ja valtiovallan kiista kansainvälisissä tehtävissä palvelevien palvelusehdoista on hoidettava pois päiväjärjestyksestä, ei puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) tapaan sanelupolitiikalla, vaan asiallisesti selvittäen ja tarpeen mukaan myös neuvotellen.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic