Uutiset

Kaivosten jätealtaissa ollut useita vuotoja – Rakentamiselta puuttuneet viranomaisohjeet, mutta nyt sellaiset ovat tulossa

Kaivosten jäteallasten rakentamista piti alkaa ohjeistaa jo kolme vuotta sitten, mutta säädöksiä aletaan tehdä vasta nyt. Uudet ohjeet tulevat kiristämään rakentamismääräyksiä.
Kittilän kultakaivoksella joudutaan rakentamaan lisää rikastushiekka-altaita, kun nykyiset alkavat täyttyä. Kuva: Pekka Aho
Kittilän kultakaivoksella joudutaan rakentamaan lisää rikastushiekka-altaita, kun nykyiset alkavat täyttyä. Kuva: Pekka Aho

Kaivosten jätevesiä varten rakennetuille, suurimmillaan yli 100 hehtaarin suuruisille altaille ollaan vihdoin laatimassa rakentamisohjeita.

Ohjeiden tekemisen piti käynnistyä jo kolme vuotta sitten kahden ison allasvuodon jälkeen.

– EU-tasolla oli käynnissä samaa aihetta koskeva valmistelutyö. Päätettiin, ettei tehdä päällekkäistyötä, selittää neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriön luontoympäristöosastolta.

Kyse on EU-kielellä “kaivannaisjätteiden hallinnan parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden vertailuasiakirjan” teosta. Se valmistui viime vuoden lopulla ja nyt ryhdytään laatimaan kansallista allasrakenneopasta. Sen on tarkoitus olla valmiina vuoden loppuun mennessä.

Kangas sanoo, että kyse ei ole vain EU-vertailuasiakirjan käännöstyöstä.

– Tarkoitus on katsoa hyviä käytäntöjä myös muista maista.

Tulevatko rakentamisohjeet kiristymään?

– EU-direktiivi määrää vähimmäistason. Kansallisesti ja lupamenettelyssä voidaan asettaa ankarampia määräyksiä. Varmaan niiden voidaan tulkita kiristävän kaivosaltaiden pohjarakenteiden rakentamismääräyksiä, Kangas sanoo.

 

Jätealtaiden rakenteista vain vähän tieteellistä tutkimustietoa

Kaivosaltaiden rakentamisen materiaaleille, suunnittelulle tai valvonnalle ei ole säädöspohjaa niin kuin esimerkiksi kaatopaikkarakenteille. Altaat ovat kuitenkin kaivosten suurin ympäristöriski.

Asia todettiin ongelmaksi jo vuonna 2016 valmistuneessa selvityksessä, joka tehtiin Kittilän kaivosaltaan vuodon jälkeen.

– Kaivosaltaiden pohjarakenteista ja käyttökokemuksista on myös hyvin vähän tieteellisesti tutkittua tietoa, sanoo tutkija Anne Tuomela Oulun yliopistosta. Tuomela teki ympäristöministeriön tilaaman ja kolme vuotta sitten valmistuneen selvityksen.

Kaivokset varastoivat altaisiin rikastusprosessista yli jäävää rikastushiekkaa. Hiekassa on usein raskasmetalleja ja muita ympäristölle haitallisia aineita. Altaat ovat laajoja, jopa satojen hehtaarien kokoisia, mikä tuo niiden pohjarakentamiseen paljon epävarmuuksia.

– Mitä suurempi allas, sitä enemmän sen alueen maaperässä on heterogeenisuutta, sanoo Tuomela.

Maaperän vaihtelevuutta voi selvittää esimerkiksi pohjatutkimuksilla, mutta todellisuudessa maanperän tarkka arvio vaatisi valtavan työn.

– Sitäkään ei ole osattu ajatella, että pohjaveden virtauksesta aiheutuva kova paine voi aiheuttaa nostetta vielä vuosien päästä rakentamisesta ja liikuttaa altaan pohjan rakennetta. Sen sijaan on uskottu, että läjitettävän rikastushiekan paino pitää pohjan stabiilina, sanoo Tuomela.

Tuomela tekee väitöskirjaa rikastushiekkojen läjittämisestä ilman nesteitä. Se vähentää rikastushiekka-altaisiin padottavaa nesteen määrää ja vähentää siten suotovesien aiheuttamaa vuotoriskiä ympäristöön.

 

Kaatopaikkojen jätealtailla paljon ankarammat säädökset

Minna Leppänen toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa. Hän on perehtynyt altaiden pohjarakenteisiin, ja allasrakentamisessa käytettäviin keinotekoisiin materiaaleihin.

Leppäsen mielestä kaivosaltaat voidaan rakentaa pitäviksi, jos ne toteutetaan kolmen perussäännön mukaisesti.

Pohjan mineraalisen tiivistyskerroksen pitää olla riittävän paksu ja huonosti vettä läpäisevä. Sen päälle asennetaan keinotekoinen eriste eli tiivistyskalvo. Pohjan rakenteen ja tiivistyskalvon on toimittava tiiviisti yhdessä, eikä niiden välissä saa olla vettä johtavia kerroksia. Kaatopaikkojen pohjarakenteessa on lisäksi kuivatuskerros, joka pitää tiivistysrakenteeseen kohdistuvan veden paineen alhaisena.

– Tiivistyskalvo on suojattava erityisesti asennusaikaiselta kuormitukselta ja saumattava vesitiiviiksi niin, että jokainen sauma testataan. Kaatopaikoilla se tehdään painekokeella, vaikka veden paineet eivät ole läheskään yhtä suuria kuin kaivosaltaissa, Leppänen sanoo.

 

Kittilän kultakaivos muuttaa uusimman altaan rakennetta

Uuden 170 hehtaarin suuruisen jätealtaan (NP4) rakentamista suunnittelee Agnico Eagle Kittilän kultakaivoksella. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto käsittelee sen rakentamislupaa parhaillaan.

Uusi allas tarvitaan, koska nyt käytössä oleva on täyttymässä. Altaisiin varastoidaan rikastushiekkaa. Rikastushiekka menee veden mukana putkea pitkin altaaseen, joten niissä on myös metallipitoista vettä.

– Altaan perusrakenne on vastaava kuin nykyisessä NP3 -altaassa. Altaan rikastushiekan puoleiseen patoluiskaan asennetaan kuitenkin aikaisemmista altaista poiketen kaksoistiiviste, joka sisältää moreenitiivisteen sekä bitumigeomembraanitiivisteen, kertoo ympäristöpäällikkö Jaakko Saukkoriipi.

Uusi rakenne on hieman kalliimpi kuin aikaisempi.

Nyt käytöstä poistuvalla rikastushiekkaa ja vettä sisältäneellä NP3-altaalla oli syksyllä 2015 mittava vuoto, joka aiheutui altaan pohjan suojausmateriaalina olevaan bitumikermiin tulleista viidestä pienestä reiästä.

Altaassa olevan veden määrä on vuodenajasta riippuen 300 000-800 000 kuutiota. Vuodossa ja altaan tyhjennyksessä Seurujokeen pääsi noin 300 000 kuutiota sulfaattipitoisia jätevesiä.

– Vuotoja ei sen jälkeen ole ollut, sanoo Saukkoriipi.

 

EU-allasohjeet ovat vain suositus

Neuvottelevavirkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä sanoo, että kaatopaikkojen allasrakentamista koskevat säädökset eivät aina ole sellaisenaan sovellettavissa kaivosten jätealtaisiin.

– Jätedirektiivin ohjeistamat kaatopaikkatasoiset pohjarakenteet eivät ole kaikissa tapauksissa parasta mahdollista tekniikkaa kaivoksille, hän sanoo.

Kaivosten jätteiden käsittelyä ohjaa kaivannaisjätedirektiivi ja yhdyskuntajätteitä koskee jätedirektiivi.

Kaivannaisjätedirektiivin pohjalta valmistunut kaivannaisjätteiden hallinnan parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden vertailuasiakirja ei ole sitovaa EU-lainsäädäntöä vaan ainoastaan suositus.

 

Vuotoja

Tunnetuin kaivosaltaan vuoto tapahtui Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa marraskuussa 2012.

Altaan pohjassa ollut tiivistekalvo repeytyi, kun se ei kestänyt kipsisakan päälle varastoidun veden hydrostaattista painetta.

Altaasta pääsi vuotamaan ympäristölle haitallista metallipitoista vettä ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiota, josta kaivosalueen ulkopuolelle päätyi 240 000 kuutiota.

Kittilän kaivoksen tapahtui jätealtaan vuoto lokakuussa 2015. Altaan pohjan peittävään bitumikermiin oli tullut reikiä. 14-metrisen vesimäärän paine tunki tiensä rei´istä.

Noin 30 000 kuutiota sulfaattipitoisia jätevesiä pääsi hallitsemattomasti läheiseen Seurujokeen ja sen lisäksi poikkeusjuoksutuksilla noin 300 000 kuutiota ennen kuin altaan pohjan reiät saatiin tukittua.

Pienempiä kaivosaltaiden vuotoja on ollut muun muassa Raahessa Nordic Minesin kultakaivoksella, Sodankylän Pahtavaarassa ja tuorein Terrafamen kaivoksella Sotkamossa.