Uutiset

Kajaani äänesti Suomen laiskimmin ja Kinnula vilkkaimmin – yhtä syytä ei löydy

Kajaanilaiset äänestivät kunnallisvaaleissa Suomen laiskimmin, ja äänestysprosentti jäi noin 49:ään. Ero Suomen ahkerimmin äänestäneeseen kuntaan Kinnulaan on yli 30 prosenttiyksikköä.

Kaikkein alin äänestysprosentti Kajaanissa oli Otanmäessä, jossa se oli 41,4.

Kajaanilainen Pirjo Itkonen pitää kotikaupunkinsa lukua yllätyksenä. Hän on äänestänyt aina.

– Kajaani tuli kartalle ikävällä tavalla.

Marja Huovinen jätti äänestämättä. Hän kertoo, ettei osannut ratkaista kahden mahdollisen ehdokkaan välillä. Lopulta sunnuntaina oli liian liukasta pyöräillä äänestyspaikalle.

– En välitä politiikasta.

Torben Axelsen löysi ehdokkaansa viime tipassa. Hän pitää kajaanilaisten laiskuuden syynä heikkoa vaalikampanjaa, jossa ei ollut esillä suuria kysymyksiä – toisin kuin esimerkiksi Vaasan seudulla päivystyspalvelut.

– Työttömyys ei selitä kaikkea. Jonkin olisi löydettävä viisastenkivi, jotta tiedettäisiin mikä meni pieleen.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen (vas.) vierittää syytä valtakunnallisen politiikan leikkauspuheille sekä perussuomalaisten kannattajien kotiin jäämiselle.

– Lisäksi niitä ihmisiä, jotka ovat todella huonossa asemassa, ei kiinnosta äänestää.

Kainuun perussuomalaisten vaalipäällikkö Timo Kananen puolestaan harmittelee valtakunnallisen politiikan nousua vaalien alla keskiöön, vaikka huomion olisi pitänyt olla paikallisissa kysymyksissä. Mitään paikallista syytä hän ei Kajaanin epäaktiivisuudelle löydä.

Myöskään Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Heimo Keränen ei usko yhtä selitystä olevan.

– On yleistä passiivisuutta, ei ehkä kansaa aktivoivia teemoja.

Keski-Suomen Kinnulassa oli maan korkein äänestysprosentti 82,63, vaikka äänestysvilkkaus hieman laskikin. Kinnula oli kärkisijalla myös vuonna 2012.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen (kesk.) sanoo, että pienessä, noin 1 700 asukkaan kunnassa on perinteisesti äänestetty ahkerasti, mutta tällä kerralla asetelmaa sähköisti entisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen (sd.) ehdokkuus. Urpilainen oli keskustavaltaisen kunnan vaaleissa äänikuningas.

Vilkkaimmin äänestäjät olivat liikkeellä myös Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja joissakin Lapin kunnissa. Alimpia äänestysprosentteja on useissa itäsuomalaisissa kaupungeissa sekä pääkaupunkiseudulta Vantaalla.

Tutkija Jussi Westinen keskustaa lähellä olevasta ajatuspaja e2:sta sanoo, että vilkkaimpien ja hiljaisimpien kuntien joukko noudattelee aiempien vaalien jakoa. Vilkkainta on usein pikkukunnissa.

– Monissa niissä Rkp dominoi ja on vahva äänestämisen perinne.

Esimerkiksi Luodossa ja Korsnäsissä ennakkoäänestyksen sijaan tapana on lähteä uurnille nimenomaan vaalipäivänä.

Myös laiskimpien kuntien luettelo on Westiselle tuttu. Siinä on useita maakuntakeskuksia, joskaan Itä-Suomi ei ole niin yliedustettuna kuin eduskuntavaalien äänestysvilkkaustilastoissa.

– Tiettyihin kuntiin on juurtunut alhainen äänestykseen osallistuminen, Westinen sanoo.

Valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista kytkee matalan äänestysaktiivisuuden keskustan vaalitappioon.

– Aika valistunut arvaus on se, että keskustan kannattajia meni nimenomaan nukkuvien puolueeseen.

Myös perussuomalaisten äänisaalis pieneni, eikä vähennys näy perinteisen kilpakumppanin Sdp:n kannatuksessa.

Kuntien erilaista tilannetta Grönlund selittää ylipäätään erilaisilla elinvoimaan kuten väestökehitykseen, työllisyyteen ja koulutukseen liittyvillä asioilla.

– Tuntuu, että alueilla, joilla menee suhteellisesti ottaen hyvin, äänestysvilkkaus nousi. Mutta jos koetaan ettei alue menesty, se näkyy jopa laskuna.

Monissa kunnissa menestyivät yhteislistat, mikä on kuntavaaleissa tyypillistä.

Esimerkiksi Asikkalassa Kotikunta-yhteislista nousi suurimmaksi ryhmäksi 23,7 prosentin osuudella. Oikeudenmukainen Kittilä nousi kotikunnassaan 20,8 prosentin ääniosuudella toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Parempi Heinola sai 17,8 prosenttia ja Tuusulan puolesta -lista 19,1 prosenttia äänistä, ja molemmat ovat kuntiensa kolmanneksi suurimpia ryhmiä.

Kuntavaalien 10 kärjessä

Matalimmat äänestysprosentit:

Kajaani 49,25 prosenttia, Pieksämäki 52,12, Vantaa 52,21, Kaavi 52,24, Kuopio 52,49,

Joensuu 52,64, Haapajärvi 52,99, Nurmes 53,09, Hyrynsalmi 53,24, Kotka 53,44.

Korkeimmat äänestysprosentit:

Kinnula 82,63 prosenttia, Luoto 82,46, Korsnäs 78,10, Utsjoki 78,07, Savukoski 76,82,

Pedersören kunta 76,64, Kruunupyy 76,41, Kaskinen 74,95, Kauniainen 74,76, Kustavi 74,75.

Koko maa:

58,8 prosenttia. Vuoden 2012 kuntavaaleissa 58,3.

(Lännen Media – Maria Kalliokoski)