Uutiset

Kaksi hyvää vaihtoehtoa

Monella on nyt vaikeaa. On presidentinvaalit, mutta ei kuulemma sellaista ehdokasta, jota voisi äänestää. Ehdokkaat ovat niin samanlaisia, etteivät tarjoa vaihtoehtoa. Ja hankalaa tuntuu olevan niilläkin, joiden mielestä on mahdotonta valita kahdesta hyvästä.

Niin, onhan nyt aivan eri tilanne kuin kertaakaan Kekkosen ajan jälkeen. Aiemmin meillä toisella kierroksella oli paljon selvemmät vaihtoehdot: viime vaaleissa Tarja
Halonen vastaan Sauli Niinistö, vuoden 2000 vaaleissa Tarja Halonen ja Esko Aho ja 1996 vaaleissa Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn.

Aiemmin ovat siis olleet vastakkain oikeiston ja vasemmiston edustaja ja lisäksi vielä mies ja nainen. Vaikeuksia oli vain niillä äänestäjillä, jotka joutuivat pohtimaan, kumpi ratkaisee enemmän: ehdokkaan sukupuoli vai poliittinen kanta.

Mutta nyt kumpikaan ehdokkaista ei edusta vasemmistoa. Ehdolla on vain kokoomuslainen ja vihreä. Onkin jo keskusteltu, että niin sanotulle rasvanahkaduunarille ei kelpaisi kumpikaan.

Ja nyt ei voi toisella kierroksella äänestää naista, niin kuin kolmissa edellisissä vaaleissa. Nyt ei siis keskustella sukupuolesta.

Mutta sukupuolen sijasta näissä vaaleissa puhutaan sukupuolisesta suuntautumisesta. Ja puolisosta, joka toisella ehdokkaalla sattuu olemaan samaa sukupuolta kuin tämä itse.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen moni oli hämmästynyt: Suomi on todella muuttunut. Minäkin ajattelin, ettei tätä olisi uskonut: julkihomo pääsi toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa!

Sopii toivoa, että tällainen muutos henkisessä ilmapiirissä on pysyvä ja näkyy muissakin asioissa. Suvaitsevassa, erilaisuutta hyväksyvässä yhteiskunnassa on kaikkien mukavampi elää.

Asiat eivät kuitenkaan ole yksioikoisia. Tuntuu siltä, että joillakin on vaikeuksia kuvitella Antonio Floresia presidentin puolisoksi. Ja tässä ei siis ole kyse siitä, etteikö hyväksyisi homoseksuaaleja tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä.

Siihen, että presidentin puoliso on mies, olemme tietysti tottuneet jo Tarja Halosen aikana. Pentti Arajärvi hoitikin tehtävänsä ”maan ensimmäisenä miehenä” mallikkaasti.

Antonio Flores vaikuttaa sympaattiselta, mutta hän ei ole pitkälle koulutettu kuten Arajärvi, Eeva Ahtisaari ja Tellervo Koivisto – sekä Jenni Haukio.

Antonio Floresin ulkomaalaisuuskin varmaan tuntuu joistakin vieraannuttavalta asialta. Toisaalta se ei saisi olla mikään miinus Haavistolle nykyisessä kansainvälisessä maailmassa.

Hieman kyllä kummastuttavat Floresin kommentit siitä, että hän jatkaisi kampaajan työtään vaikka Haavisto valittaisiin presidentiksi. Se tuntuu epärealistiselta.

Toisaalta sekin on outoa, kun Jenni Haukio sanoo, ettei hän ole yhtään vielä miettinyt, millaista hänen elämänsä olisi presidentin puolisona. Miten hän on voinut olla miettimättä sitä?

Mutta tänään äänestetään siis presidenttiä, ei presidentin puolisoa. Onneksi Suomi saa hyvän presidentin vaalin lopputuloksesta riippumatta.

Päivän lehti

26.5.2020