Uutiset

Kaksi Turkkia EU-tiellä

Olli-Pekka Behm

EU-jäsenyysneuvottelut kuluneella viikolla virallisesti aloittanut Turkki on televisiokanava Nelosen mainoslausetta mukaillen jotain ihan muuta. Siis jotain muuta kuin nykyiset EU-maat. Tai monien eurooppalaisten mielikuvat Turkista.

Jo kymmeniä vuosia määrätietoisesti länteen suunnannut Turkki on tulevaisuudessa mitä ilmeisimmin tiiviimpi osa eurooppalaista yhteisöä.

Turkki, entinen suurvalta, on islamilainen valtio, jonka alueelta löytyy todisteita ihmiskunnan sivistyksen synnystä jo tuhansien vuosien takaa. Istanbulissa, aiemmassa kristittyjen Konstantinopolissa, sijaitsee Hagia Sofia, joka oli yli tuhat vuotta maailman suurin kirkko.

Harmaantuvan Euroopan kyljessä turkkilaiset ovat nuorekas kansa: 70-miljoonaisesta väestöstä yli puolet on alle 25-vuotiaita. Edullinen ikärakenne näkyy maassa runsaana toimeliaisuutena – ja myöhemmin varmasti eurooppalaisena työvoimareservinä.

Turkin talous kasvoi viime vuonna nopeammin kuin Kiinassa, peräti 10 prosenttia. Kansainvälistymisestä esimerkki on Istanbulissa tehdasta menestyksekkäästi pyörittävä pakkausjätti Huhtamäki, joka tähtää tuotteillaan Lähi-idän kasvaville markkinoille. Turkilla on silti matkaa toimivaan markkinatalouteen, sillä harmaan talouden osuus on jopa yli puolet bruttokansantuotteesta.

Turkki on hämmentävän kaksijakoinen maa: toisaalla dynaaminen ja kehittyvä länsi ja toisaalla huonojen teiden takana oleva maatalousvaltainen itä. Maan runsaat viisi miljoonaa suomalaisittainkin erittäin rikasta ihmistä asuvat pääasiassa lännen miljoonakaupungeissa. Kahdeksasta miljoonasta lukutaidottomasta taas suurin osa on idän kurdienemmistöisellä paimentolaisalueella.

Turkkilaista populaarimusiikkia esittävillä television musiikkikanavilla keikistelee laulajattaria vähemmissä rihmankiertämissä kuin MTV:n rap-videoissa konsanaan. Sen sijaan idässä isät eivät päästä tyttäriään kouluun, etteivät he olisi liian lähellä poikia.

Ihmisoikeusongelmista ja vähemmistöjen kohtelusta aivan oikeutetusti moitittu Turkki on EU-jäsenyyden toivossa tehnyt jo lukuisia unionin vaatimia uudistuksia. Tahto uudistua on ilmeinen. Koulutusmenot ohittivat juuri ensi kerran puolustusmenot, mitä vaikutusvaltaisen armeijan komentajakin piti oikeansuuntaisena kehityksenä.

Turkin armeija on puolustusliitto Naton toiseksi suurin Yhdysvaltain jälkeen, ja se on tärkeä vakauttava voima levottoman Lähi-idän kyljessä. Turkista onkin monessa mielessä toivottu siltaa länsivaltojen ja islamilaisten maiden välille, esimerkkinä demokratian ja islamin yhdistämisestä.

EU lunasti vanhat lupauksensa aloittaessaan jäsenneuvottelut Turkin kanssa. EU ei voinut sanoa ei. Muuten myönteinen uudistuskehitys olisi saattanut tyrehtyä ja turkkilaisten pelko fundamentalismin noususta ja jopa maan hajoamisesta olisi lisääntynyt. EU olisi saanut rajoilleen paljon ongelmia.

EU-neuvottelut kestävät pitkään, 10-20 vuotta, ja siinä ajassa niin unioni kuin Turkkikin ehtivät muuttua paljon. EU-jäsen tai ei – demokratisoituva Turkki on kaikkien etu.

Päivän lehti

21.1.2020