Uutiset

Kaksoislataus tuskin syynä Rovajärven turmaan

Yksi varusmies kuoli ja viisi loukkaantui kranaatinheitinonnettomuudessa Rovajärven ampumaleirillä viime vuoden joulukuussa.

Varusmiesten kertomusten mukaan kukaan ei ollut turman yhteydessä osallisena niin sanottuun kaksoislataukseen.

Lähtökohtaisesti heidän toimintoihinsa ja näköhavaintoihin tulee ehdottomasti luottaa, koska toisaalta ei ole uskottavaa, että kuusi miestä olisi tehnyt saman toimintavirheen.

Turmaa on kuitenkin lähdetty tutkimaan yksipuolisesti lataustoiminnallisena tapahtumaketjuna ja tietoisesti suljettu pois muut vaihtoehdot, kuten suunnittelu- ja konstruktiovirheet sekä ampumasuorituksista johtuvat tekijät.

Kranaatinheittimet asejärjestelminä ovat olleet hyvin turvallisia käyttäjilleen. Poikkeuksena kuitenkin voidaan todeta, että nyt julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan kyseessä on jo toinen lyhyen ajan sisällä tapahtunut vakava heitinturma tällä heitinmallilla.

Lisättäessä heittimien ampumaetäisyyttä ja -tarkkuutta on heitin putken ja kranaatin ohjainpaksunnoksen välistä aluetta pienennettävä mahdollisimman pieneksi ruutikaasun ohivirtauksen minimoimiseksi. Onko mittoja määriteltäessä otettu huomioon eri metallien mittamuutokset eri lämpötila-alueilla, erityisesti kylmissä olosuhteissa ?

Raskaan heittimen putken yläosaan kiinnitetään jalustan kiinnityspanta, joka kiristetään tiukasti kiinni, jotta se ei luista sileässä putkessa.

Ammunnan aikana tapahtuva huomattava lämpötilan muutos plus-lämpötilasta kovaksi pakkaseksi aiheuttaa sen, että kiinnityspanta kiristyy putken ympärille aiheuttaen ”kutistumapannan” putken sisäpinnalle. Ampumanopeudella tässä tilanteessa on vaikutusta, jos kranaatin annetaan olla viiveellä kuumassa putkessa ennen laukaisua. Tänä aikana kranaatin ulkohalkaisija mahdollisesti muuttuu ja ruudin palamisnopeus kasvaa.

Otaksuntani on seuraava: kun kranaatti laukaisun jälkeen lähtee liikkeelle räjähtävästi palavan ruutikaasun vaikutuksesta sen kulkua ohjaava ohjauspaksunnos törmää kiinnityspannan kohdalta kutistuneeseen putken kohtaan, jonka seurauksena ruutikaasun paineisku on hajottanut putken, koska ei ole päässyt normaalisti poistumaan putkesta.

Helsingin Sanomissa 3.2.2006 julkaistussa onnettomuustutkintakeskuksen valokuvasta on pääteltävissä, että kutistuma on ollut olemassa, koska putken etuosa on täysin ehjä. Kaikissa niissä tapauksissa, joita olen aseteknisen urani aikana selvittänyt olen havainnut, että putket/piiput hajoavat aina esteen paineen puoleiselta alueelta eivätkä koskaan sen etupuolelta.

Ilta Sanomissa 25.8.2006 olleessa artikkelissa todetaan, että ”ryhmän työskentelyssä tuli pieni viive, jonka johdosta heittimen putkessa on yhtaikaa kaksi kranaattia”. Kuinka pienen viiveen aikana putkeen voi joutua toinen kranaatti, jota kukaan ei ole huomannut sinne laitettavan? Tieto, että ampumarytmissä on ollut viive, vahvistaa esittämäni näkökulman paikkansapitävyyden siltä osin, että turman syynä on jokin muu syy kuin kaksoislataus.

Tutkimatta asiaa tarkemmin onnettomuustutkintakeskus otti heti alkuun kannan, että turman syynä oli kaksoislataus. Tällöin he sitoutuivat yhteen tutkimuslinjaan ja jättivät muut huomioimatta. Puolueettoman tutkinnan kannalta menettely on hyvin outo ja herättää paljon erilaisia kysymyksiä, jotka jäävät tällä tutkintatavalla vastausta vaille.

On tärkeää, että puolueettomilla tutkimuksilla selvitetään kaikki ne syyt, jotka voivat aiheuttaa näin vakavan onnettomuuden niin, ettei syyttömiä tuomita.

Jaakko Vottonen

aseteknikko

Vantaa