Uutiset

Kalevala Korun rautarouva

Kun Kalevala Korun toimitusjohtaja Marja Usvasalo kävelee korutehtaan seppäsalissa, nousevat kultaseppien päät. Korut helisevät tyylikkääseen punaiseen sonnustautuneen Usvasalon kaulassa, kun hän kyselee työntekijöiden kuulumisia. Tarmokas johtaja tuntee alaisensa ja on kiinnostunut heistä.

Tässäkö Kalevala Korun menestyksen salaisuus?

Marja Usvasalon johdolla Kaleva Korun liikevaihto on kymmenkertaistunut ja työntekijämäärä viisinkertaistunut. Kuva: Lehtikuva.

– Täältä lähdetään vasta eläkkeelle. Kuka nyt kotoaan minnekään lähtisi, kultaseppämestari Nora Seeck korostaa ja vakuuttaa, ettei johtajan läsnäolo vaikuta vastaukseen. – Joka päivähän tuo täällä on. Me voimme puhua asioista suoraan.

Marja Usvasalo myöntää, että hän johtaa korutehdasta ensimmäkseen suurella sydämellä ja äidillisin ottein. Rohkeutta, päättäväisyyttä ja näkemystä on silti oltava.

– Hyväkään johtaja ei kykene luotsaamaan yksin yritystä menestykseen. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja alaisia, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta. Me-henki syntyy, jos johtaja arvostaa alaistensa ammattitaitoa ja on valmis antamaan heille haasteita. Minulle on tärkeää, että työntekijät viihtyvät Kalevala Korussa.

Turhaan ei Marja Usvasaloa nimitetä korumaailman rautarouvaksi. 18 vuotta Kalevala Korun johtajana toiminut nainen on kasvattanut yrityksen työntekijöiden määrän 50:stä 230:een.

Samalla yrityksen liikevaihto on kivunnut kahdesta miljoonasta 22 miljoonaan euroon. Kalevala Korusta on paisunut Suomen suurin ja yksi Pohjoismaiden suurimpia korunvalmistajia.

– Pelkkiin perinnekoruihin keskittyminen olisi jättänyt Kalevala Korun pikkutehtaaksi. Kaunis Koru ostettiin 80-luvun lopussa ja panostimme modernien korujen suunnitteluun, vaikka pronssiset perinnekorut myivätkin valtavan hyvin. Päätös osoittautui oikeaksi, sillä 2000-luvulla on painopiste taas modernissa ja hopeassa.

Helppoja päätökset eivät ole olleet. Viisi vuotta sitten yritys osti Helsingin Sanomilta tehtaan Pitäjänmäeltä, vaikka moni varoittikin kustannuksista. Nyt koko tuotanto on keskitetty Pitäjänmäelle.

– Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet valtava rutistus, sillä ostimme vuonna 2005 tappiollisen Lapponia Jewelryn. Nyt Lapponia ja Kalevala Koru toimivat rinta rinnan. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Tämä on hieno korutehdas.

Rohkeiden naisten yritys

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Kalevala Koru on Suomen yritysmaailman outo lintu. Yrityksen perustivat naiset, sitä ovat aina johtaneet naiset ja sen myös omistaa naisten luotsaama kulttuurijärjestö, Kalevalaiset naiset. Marja Usvasalo on vain yksi lenkki yrityksen rautarouvien ketjussa.

– Kalevala Korun perustamisen jälkeen presidentti Kyösi Kallio ehdotti, että miehet hoitaisivat yrityksen laki- ja liikepuolen ja tunteelliset naiset keskittyisivät taiteelliseen puoleen.

Vahvat naiset eivät moiselle lotkauttaneet korviaan. Kallion kommentti on mielestäni kuvaava paitsi 30-luvulla myös tänään. Asenteet muuttuvat hitaasti.

Usvasalon mielestä johtajuudessa on vain harvoin kyse sukupuolesta, mutta päästäkseen johtajaksi naisen täytyy luottaa itseensä lujasti. Naisellinen nokkeluuskaan ei ole pahitteeksi. Hän itse nousi johtajaksi ymmärtämällä hakea kannuksensa ensin naisen omistamasta yrityksestä.

– Kuva-Sampo haki talousjohtajaa 70-luvun puolivälissä ja haistoin heti ilmoituksesta, että minulla olisi mahdollisuuksia. Olin paikan ainoa naishakija, mutta yrityksen naisomistaja luotti naisiin. Viihdyin työssä kymmenen vuotta. Se oli kova koulu.

Kuva-Sammosta Usvasalo siirtyi Marimekon hallintojohtajaksi, kun yritys oli Amerin omistuksessa. Jos Kuva-Sammossa oli karttunut kokemusta bisneksestä, karttui Marimekossa kokemusta suomalaisesta designista ja siitä, kuinka suunnittelijoiden kanssa tullaan toimeen. Marimekosta Usvasalo kutsuttiin Kalevala Koruun.

– Jälkeenpäin ajatellen tuntuu, että olen koko urani ajan tähdännyt Kalevala Korun johtajaksi. Tämä työ on ollut elämäni tärkein pesti, Marja Usvasalo pohtii.

Naisen ja miehen tavat eroavat

Usvasalo sanoo olleensa aina vastuunkantaja, joka ei ole koskaan pelännyt kertoa mielipiteitään. Hänelle johtajuus on ollut myötäsyntyinen ominaisuus, johon hän on tarttunut kaksin käsin.

– Sanotaan, etteivät ihmiset osaa enää kantaa vastuuta. Minulle on ollut aina itsestäänselvää, että tämä yhteiskunta tarvitsee niitä, jotka ovat valmiita tekemään päätöksiä ja kantamaan niistä vastuun.

Usvasalo sanoo välillä kadehtivansa naisia suoraviivaisempia miesjohtajia. Naisena hän puntaroi asioita liikaakin ennen päätöksentekoa. Kumpi tapa on sitten parempi yrityksen kannalta? Usvasalon mielestä se riippuu ihan tilanteesta.

– Suuret ratkaisut johtajan on tehtävä aina yksin ja luotettava omaan näkemykseensä. On Kalevala Korussakin ollut vaikeat hetkensä, mutta olemme selvinneet niistä hyvän yhteishengen ansiosta. Täällä kaikki työntekijät ovat olleet aina sitoutuneita yritykseen.

Korubisnes on Marja Usvasalon mielestä täysin oma maailmansa. Teollisuus on työvoimavaltaista ja käsityöläisyys on vahvasti mukana, vaikka uuteen teknologiaan onkin panostettu. Liukuhihnalta ei designkoruja tehdä. Tärkeintä on jatkuva tuotekehitys, jota Usvasalo johtaa.

– Mitkään mainoslauseet eivät voi rakentaa kunnon brändiä, jos yritys ei lunasta toiminnallaan lupauksia. Minä uskon vahvasti kaikessa suomalaisuuteen ja arvoihin. Osa Lapponian koruista valmistettiin jo Kiinassa, kun Kalevala Koru osti sen. Me siirsimme työt takaisin Suomeen.

Kalevala Koru myy tunteita

Kalevala Koru myi viime vuonna 700 000 uutta korua. Kolmasosa koruista myydään ulkomaille, lähinnä Keski-Eurooppaan ja Japaniin. Yrityksen lähitulevaisuuden tavoitteena on lisätä vientiä 30 prosentista 50 prosenttiin.

– Suomalaisuudella on hyvä maine ja se myy. Suomalaisuutta ei saa missään nimessä siivota koruista pois.

Korubisnes on ennen kaikkea tunteiden bisnestä ja tunteita koruihin syntyy tarinoista. Pinnallinen maailma vaatii Marja Usvasalon mielestä rinnalleen syvällisyyttä.

– Hyvä esimerkki on Vanamo-koru, josta haluttiin alunperin tehdä koru nuorille tytöille. Mielessäni alkoi pyöriä Eino Leinon runo Nocturne: Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen. Pallottelimme ideaa suunnittelijan, Kirsti Doukasin, kanssa ja hain lopulta metsästä vanamoita.

Vanamosta tuli lopulta yksi meidän bestsellereistämme ja sitä käyttävät kaikenikäiset naiset.

Kalevala Koru tunnetaan perinnekoruistaan, vaikka modernit korut muodostavatkin 80 prosenttia tuotannosta. Pelkkään historiaan ei Marja Usvasalon mielestä korubisneksessä voi luottaa, sillä jokaisella ajalla on omat suosikkinsa. 50-luvulla niitä olivat kivelliset korut, 60-luvulla modernit hopeakorut ja 70- ja 80-luvuilla myivät perinteiset pronssikorut. Historiallisten mallien suosio kasvoi huippuunsa 90-luvun alussa. Nyt suositaan taas hopeakoruja.

– Meidän on luotava uutta. Muita matkimalla ei pitkälle pötkitä. Vaikeinta uusiutuminen on vanhalle ja vakiintuneelle yritykselle, jolla on niin vahva brändi kuin Kalevala Korulla. Olemalla aito se kuitenkin onnistuu. (HäSa)

Vahvojen naisten yritys

Kalevalan satavuotisjuhlien innostamana kirjailija Elsa Heporauta sai 1935 idean muistomerkin pystyttämisestä suomalaiselle naiselle. Kansalaiskeräys sai vaatimattoman vastaanoton, mutta pari vuotta myöhemmin Heporauta keksi kerätä varat teettämällä koruja Kansallismuseosta löydettyjen arkeologisten korujen perusteella.

40 ensimmäisen kalevalaisen korun kokoelma esiteltiin rouva Kaisa Kallion teekutsuilla presidentinlinnassa 8. joulukuuta 1937. Korut olivat menestys: vuoden loppuun mennessä niitä oli myyty yli 8000.

Patsasta puuhanneesta naistoimikunnasta muodostui Kalevalaisten Naisten Liitto, joka edelleen omistaa Kalevala Korun. Liitolla on Suomessa 62 ja Ruotsissa 2 yhdistystä.

Jo 40-luvun puolivälissä kaikki Kansallismuseon mallit oli hyödynnetty ja tuotantoa laajennettiin non 60 muunnelmakorulla. Vuonna 1947 korumalleja oli yli 300.

Kalevala Korun ensimmäinen toimitusjohtaja oli Aino-Mari Mecklin (1937-1938 ja 1941-1950). Häntä seurasivat Martta Ritvanen (1951-1956), Sylvia Sarparanta (1956-1982), Sirkka-Liisa Masala (1982-1987) ja Marja Usvasalo (1989-).

Yritys osti 1989 tytäryhtiökseen Kaunis Korun, jonka perustaja oli Kalevala Korun entinen johtaja Martta Ritvanen. Lapponia ostettiin vuonna 2005.

Kalevala Korulla on ollut noin 60 suunnittelijaa. Tällä hetkellä Pitäjänmäen tehtaassa suunnittelee koruja 11 suunnittelijaa, joista kuusi tuli palvelukseen Lapponian oston myötä. Kalevala Korun pääsuunnittelijana on ollut vuodesta 1999 lähtien kultaseppä ja taiteen maisteri Kirsti Doukas, joka sai vuoden 2006 muotoilun valtionpalkinnon.

Kautta aikojen myydyimpiä Kalevala Koruja kautta aikojen ovat Kuutar, Aurinkoleijona, Kalevalankarhu, Talon sydän, Vanamo ja Lumikukka.

Vuoden 2005 Markkinointi & Mainonta -lehdessä Kalevala Koru Oy on ilmoitettu olevan Suomen 11:ksi arvostetuin brändi.

Päivän lehti

13.8.2020