Uutiset

Kalliita sankareita

Se paljastuu silloin tällöin: Suomi on henkisesti pieni maa. Juuri tästä kielii sitkeästi jatkuva bussilakko. Kaikeksi onneksi isot ihmiset leikkivät sentään kiitettävän harvoin järeällä lakkoaseella – vouhkaamisesta huolimatta lakot ovat maassa erittäin harvinaisia.

Taas lakko koskee kuljetusalaa – ja pääkaupungin bussiliikennettä!

Stadin joukkoliikenteessä sikiää niin äärimmäistä pahoinvointia, että muutaman kymmenen työntekijän asemaa koskeva riita saadaan kasvamaan tehtaiden pyörimistä uhkaavaksi melskaamiseksi.

Jääräpäisyys on suomalaista osaamista aidoimmillaan.

Bussilakko on laiton, tämä on selvää. Työstä pois jäävät kuljettajat rikkovat ilman selityksiä voimassa olevaa työehtosopimusta.

Ei tämä(kään) lakko alkanut kuitenkaan yllättäen.

Miksi kaksi osapuolta ei neuvotellut riitojaan pois päiväjärjestyksestä jo ennen työtaistelun puhkeamista?

Lakkolaisia johtaa SAK:n jäsenliiton AKT:n puheenjohtaja Timo Räty, vastapuolen ykkönen on Autoliikenteen työantajaliiton toimitusjohtaja Hannu Parvela.

Räty ja Parvela ovat epäonnistuneet tehtävissään raskaamman kanssa. Minkä tahansa yksityisen yrityksen toimitusjohtajana kaksikko saisi heti potkut.

Työmarkkinoilla on eri pelisäännöt. Sen sijaan että Räty ja Parvela saisivat kenkää, heistä leivotaan leireissään sankareita. Vallalla on vieläkin käsitys, jonka mukaan vasta lakko tekee työmarkkinapomosta työmarkkinajohtajan.

Onneksi olkoon, Timo Räty ja Hannu Parvela. Autot ovat paskana ja te kuljettajina sankareita.

Rädyn ja Parvelan pitäisi ymmärtää erota. Samaa temppua voi suositella parin bussiyhtiön toimitusjohtajalle ja pääluottamusmiehelle…

Vallan järjen yli liitää tässäkin lakossa ajan tuhlaus. Mitä sovinnon hieromisessa perimmiltään odotetaan? Sitäkö, että yhteiskunnan kone oikein yskii, kun työtaistelu laajentuu?

Vellokoon jääräpäisyys ja osaaminen, mutta ennustajaeukkoa ei tarvita kertomaan, että neuvottelut on joka tapauksessa pakko käynnistää, sovinnosta sovittava ja työtaistelu näin lopetettava.

Vastaisuuden varalle AKT:lle ja ”bussiliitolle” pitäisi jotain tehdä. Luokkataistelun viimeinen linnake sietäisi purkaa. Yhteiskuntarauhalle leniniläisen ajattelun (AKT) ja ruoskaa heiluttavan patruunahengen (”bussiliitto”) merkillinen kilpailu tulee aivan liian kalliiksi.

Ehkä Rädyn ja Parvelan joukoille tulisi tarjota terapiaa ihan yhteiskunnan piikkiin.

Kansalle on vakavalla mielellä vilautettu mahdollisuutta, että bussilakko kaataa koko tupon. Roskapuhetta. Tupo on iso asia ja bussilakko sen rinnalla hyttysen ininää.

Tuskin edes tupo-neuvottelut ovat asiallisesti poikki. Kabinettien hämärässä neuvottelijat varmasti jatkavat vastuunsa kantaen työtään, vaikka neuvotteluja ei virallisesti käydä ennen bussilakon loppumista.

Päivän lehti

30.3.2020