Uutiset

Kallis öljy raivaa tietä biopolttoaineille

Koko maailma on polvillaan huippukalliin öljyn takia. Näillä näkymin halvan öljyn aika on pitkäksi aikaa, ehkä pysyvästi ohi.

Niinpä öljyä korvaavia energialähteitä etsitään kuumeisesti ja niitä on myös löydetty. Tuulivoimalat eivät toki ole ratkaisu pulmiin, vesivoimaa on rajallisesti, mutta biopolttoaineiden käyttö tekee vasta tulemistaan.

Suomessa vuotuisesta enegiatarpeesta noin neljännes katetaan bioenergialla, puulla, turpeella tai metsäteollisuuden jäteliemillä ja prosessitähteillä. Niillä tuotetaan lämpöä ja sähköä.

Liikennepolttoaineet perustuvat kuitenkin edelleen yksinomaan öljyyn. Bensiinin ja dieselin korvaavat bionesteet on keksitty jo aikoja sitten, mutta niitä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön. Ne eivät ole taloudellisesti kannattavia, ellei valtiovalta luovu osasta polttoaineverotuloistaan.

Valtiovarainministeriö ei voi enää pitkään pitää ahnaasti kiinni polttonesteiden veropotista. Sen on taivuttava ennemmin tai myöhemmin.

Jo kymmenkuntavuotta sitten maa- ja metsätalousministeriö ja kasviöljyteollisuus laativat selvityksen dieselöljyn korvaamisesta rypsillä. Laskelmien mukaan 75 000 peltohehtaarin vuotuinen sato riittäisi kolmen suurimman kaupungin joukkoliikenteen tarpeisiin. Kun rypsiöljyyn lisätään muutama prosentti mineraaliöljyä, se kävisi myös kylmien talvikuukausien polttoaineeksi.

Tuolloin esitys haudattiin juuri verotuksellisista syistä. Jos biodieselille sälytetään sama vero kuin perinteiselle polttoaineelle, siitä ei tulisi kannattavaa.

Bensiinin korvaajaksi tai täydentäjäksi käy alkoholi eli etanoli. Sitä voidaan valmistaa viljasta, sokerijuurikkaasta ja hajoavista kasvijätteistä. Muun muassa maailman suurimman sokerintuottajamaan Brasilian autot liikkuvat sokerietanolilla.

Tuskin kukaan kuvittelee, että suomalaisautot kulkisivat lähivuosina pelkällä vilja- tai juurikasetanolilla. Mutta bionesteillä voitaisiin kattaa osa kulutuksesta.

Suomen energiapolitiikkaa linjataan marraskuussa, jolloin maan hallitus esittelee energia- ja ilmastostragiansa. Jo nyt on varmaa, että kotimainen bioenergia kaikissa muodoissaan saa uutta potkua. Allekirjoitettujen kansanvälisten sopimusten takia tulevaisuus ei voi olla hiilenmusta, ei pelkkää ydinvoimaa tai öljyä.

On ilmeistä, että tulevaisuudessa energiantuotanto perustuu enenevästi puuhun ja yhdyskuntajätteiden polttoon. Metsissä lahoaa vuosittain miljoonia kuutioita polttoon sopivaa puuta. Halvan öljyn aikana varantoa ei ole kannattanut hyödyntää, mutta nyt tilanne on muuttunut.

Yhdyskuntajätteen polttoa on vastustettu ympäristösyistä. Polttotekniikka on kuitenkin kehittynyt ja päästöjä on onnistuttu ratkaisevasti vähentämään.

Kansallinen energiastragia säilyttää edelleen monimuotoisen hajautetun tuotannon. Sen enempää ydinvoimasta kuin öljystä ei luovuta, mutta bioenergian painoarvo nousee öljyn ja hiilen kustannuksella.

Päivän lehti

26.1.2020