Uutiset

Kallista?

Kevään eduskuntavaalit voittaa se puolue, joka tarjoaa uskottavimman selityksen siitä, kuinka maan talous jatkossa hoidetaan. Näin uskoo kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Bjarne Kallis, joka pitää verotusta ja valtionvelkaa kevään tärkeimpinä vaaliteemoina.

Puolueiden puheenjohtajat ovat jo viritelleet verokeskustelua, mutta Kallis harmittelee, etteivät poliitikot mielellään puhu niistä konkreettisista keinoista, joiden avulla valtiontalouden kestävyysvaje kurotaan umpeen.

– On hyvin naiivia ajatella, että se tapahtuu pelkän talouskasvun varassa. Se on ihan utopiaa! Meillä olisi pian velkaa niin paljon, että olisimme samassa asemassa Kreikan ja Italian kanssa, valtiovarainvaliokunnassa istuva Kallis sanoo.

Hänen mukaansa olisi yhtä mahdotonta hoitaa 10 miljardin kestävyysvaje pelkillä veronkorotuksilla.

– Silloin veroja pitäisi nostaa neljänneksellä. Se tarkoittaisi, ettei meillä olisi lainkaan talouskasvua, Kallis toteaa.

Hänen mukaansa jäljelle jää kolmen keinon yhdistelmä: talouskasvusta huolehtiminen, verojen maltillinen korotus ja menojen leikkaukset. Näillä konsteilla olisi mahdollista kuroa vajetta neljässä vuodessa 6-8 miljardilla eurolla kiinni.

– Joka muuta väittää ja myös toimii sanojensa mukaan, on vaarallinen tälle yhteiskunnalle. Jos kyse on vain vaalipuheesta, annan vähän anteeksi, Kallis sanoo.

Viinapullolle lisää hintaa
Kallis esittelee oman toimenpidelistansa, jossa korotettaisiin veroja 1,5-2 miljardilla sekä leikattaisiin menoja 1-1,5 miljardilla.

Hänen mukaansa veroja voidaan korottaa siten, ettei sillä ole suurta kielteistä vaikutusta kilpailukykyyn.

– Yleisen arvonlisäveron nostaminen 23 prosentista 25:een toisi valtion kassaan toista miljardia euroa lisää. Korotus ei koskisi 13 prosentin alvia eli elintarvikkeita eikä 9 prosentin alvia kuten lääkkeitä ja henkilökuljetuksia, Kallis laskeskelee.

Lisäksi hän korottaisi pääomatuloveroa kahdella prosenttiyksiköllä, ottaisi käyttöön pankki- ja rahoituslaitosveron sekä muovipussiveron, laskisi listaamattomien yhtiöiden verovapauden rajaa 20?000 eurolla sekä korottaisi luovutusvoittoveroa, makeisveroa ja alkoholi- ja tupakkaveroa.

– Seitsemän prosentin korotus alkoholi- ja tupakkaveroon toisi valtiolle sata miljoonaa lisää. Kymmenen euron viinapullolle tulisi 50 senttiä lisää hintaa, Kallis kertoo esimerkin.

Makeis- ja virvoitusjuomaverosaaliin lisäys 150 miljoonalla korottaisi puolestaan sisuaskin tai puolen litran limsapullon hintaa noin viidellä sentillä.

– Kaatuuko maailma tuohon? No ei kaadu! Kallis toteaa.

Kilometrit verolle
Kalliksen takataskussa on vielä kolme verokohdetta, joita olisi varaa kiristää. Ensimmäisenä hän nostaa esiin kotitalousvähennyksen, joka on tällä hetkellä vuodessa 3000 euroa henkilöä kohden.

– Tein 12500 urakan putkien putsaamisesta ja pinnoituksesta. Valtio maksaa urakasta perheelleni lähes puolet eli 6000 euroa. Onko se oikein? Kallis kyselee.

Hän pienentäisikin kotitalousvähennyksen määrää 2500 euroon henkilöä kohden.

Lisäksi hän ottaisi käyttöön kymmenen prosentin lähdeveron veikkausvoitoille.

– Tonnin voitosta käteen jäisi 900 euroa. Kyllä sekin olisi hyvin, Kallis sanoo.

Viimeisenä hän vetäisee taskustaan verovapaat kilometrikorvaukset, joista hän olisi valmis panemaan puolet verolle.

– En ole etuutta koskaan käyttänyt, mutta jos ajaisin Kokkolasta Helsinkiin, saisin matkasta 460 euroa puhtaana käteen. Bensaa palaisi 70 litraa ja renkaat kuluisivat vähän, mutta yhteensä kulut olisivat 120-130 euroa, Kallis toteaa.

Kun hän esitti ratkaisuaan viime kesänä puolueensa väelle, nämä torppasivat sen, koska ”pelkäsivät sen ärsyttävän äänestäjiä”.

– Mutta ei puolue sitä vastusta, kyllä ne siihen vielä lähtevät, Kallis uskoo.

Urpilainen on lapsellinen
Ihan kaikkia veroja ei Kalliskaan nostaisi. Itse asiassa joitakin voitaisiin jopa alentaa. Hän esitti jo viime syksyn budjettikeskustelussa energiaveroleikkurin tehostamista, jotta suomalaisyritysten kilpailukyky paranisi.

Lisäksi hän parantaisi ”ihan oikeudenmukaisuussyistä” omaishoitajien ja työssäkäyvien pienituloisten lapsiperheiden asemaa yhteensä 150 miljoonan euron verohelpotuksilla.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti viikko sitten Ylen Ykkösaamussa lapsivähennyksen palauttamista. Kallis kummastelee puoluejohtajan pikaista mielenmuutosta.

– On aika lapsellista, että ensin hän äänestää syksyn budjettikäsittelyssä meidän huoltajavähennystämme vastaan ja tulee nyt itse esiin lapsivähennyksen kanssa. Ihmettelen, ettei hän paneudu asioihin paremmin, Kallis sanoo.

Hänen näkemyksensä mukaan Urpilaisen malli merkitsisi paluuta 1990-luvulla poistettuun 650 markan vähennykseen kunnallisverosta. Se tietäisi nykyrahassa reilua kymmentä euroa kuussa.

– Meidän huoltajavähennyksemme myönnettäisiin vain yhdelle lapsiperheen huoltajista ja vähennys olisi sitä pienempi mitä suuremmat tulot henkilöllä on. Kun tulot ylittäisivät tietyn rajan, tuki loppuisi, Kallis sanoo.

Kunnat laihdutuskuurille
Entä sitten ne välttämättömät menojen leikkaukset, joita Kallis peräänkuuluttaa muita puolueita kertomaan?

Kallis ei puuttuisi kotitalouksien siirtomenoihin kuten asumistukiin, lapsilisiin tai esimerkiksi kansaneläkkeisiin. Sen sijaan hän olisi valmis leikkaamaan kuntien valtionosuuksia neljässä vuodessa yhteensä 300 miljoonalla.

– Osan kunnat saisivat takaisin verotettavina kilometrikorvauksina, Kallis muistuttaa.

Elinkeinoelämän tuista hän vähentäisi 200 miljoonaa. Vähinään saman verran hän höyläisi julkisen sektorin kuluista valtion tuottavuusohjelmalla, kuntaliitoksilla sekä karsimalla hallinnon päällekkäisyyksiä.

Myös investointimenoista voitaisiin hetkellisesti tinkiä.

– Lisäksi on voitava kysyä, pitääkö meidän olla mukana nykymäärällä Afganistanissa, Somaliassa ja ympäri maailmaa. Sama koskee lähetystöjä, joiden määrää esimerkiksi Ruotsi supisti 30 miljoonalla eurolla, Kallis kertoo. (HäSa)