Uutiset

Kalori ei ole sama joka suupalassa

Yksi vannoo kaloreiden laskemisen nimeen, toista energian määrän mittayksikkö ei voisi vähempää kiinnostaa.

Mitä ihminen syö, kun hän syö kaloreita?

– Aihe ei ole ihan yksiselitteinen, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm aloittaa.

Hän kertoo esimerkin.

– Kun nenän edessä olevaa ruoka-annosta lukee ravintoaineina, lautasella on hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvaa.

Sitten ravitsemustieteilijä jakaa annoksen ravintoaineet kilokaloreiksi.

– Oletetaan, että päivän energiasaanti on 2 400 kilokaloria. Rasvan osuus voi olla vaikka kolmasosa, eli tässä tapauksessa kahdeksansataa kilokaloria. Hiilihydraatteja olisi 1 100 kilokaloria ja loput kalorit tulevat proteiineista.

KOSKA KAIKKI ravintoaineiden kalorit eivät ole samanarvoisia, joten Fogelholm jatkaa laskemista.

– Koska eri ravintoaineiden imeytymisessä, kuljetuksessa ja varastoinnissa tarvittava energia vaihtelee, kilokaloritkin tarttuvat kehoon eri lailla.

Esimerkiksi hiilihydraateista kymmenen prosenttia, eli esimerkkihiilareista 110 kilokaloria, ”katoaa taivaan tuuliin”, kuten ravitsemustieteilijä kuvaa.

Rasvan sisältämistä kaloreista puolestaan viisi prosenttia katoaa matkalle, mutta proteiineista jopa kaksikymmentä prosenttia menee suoraan aineenvaihduntakoneistoon eikä juutu kehoon.

– Laihduttajan kannalta tavallaan parhaita ovat siis proteiinien kalorit, koska syödyistä proteiineista viidesosaa ei näy missään, Fogelholm sanoo.

MUTTA NÄIN vain teoriassa, koska käytännön kaloripeli on paljon visaisempi.

– Syömisestä voi tehdä ylen monimutkaista, Fogelholm tietää.

Sillä jos nenän edessä olevassa ruoka-annoksessa on vaikkapa paljon kuituja, voi niiden runsas määrä hotkaista mukanaan muun ruoan energiaa.

– Mutta tämäkään ei välttämättä ole iso asia. Siksi ateriaa ei kannata katsoa ravintoaineiden ja kalorien näkökulmasta, vaan siitä mitä ruokaa lautasella on.

Silloin ruokakeskustelu menee paljon yksinkertaisemmaksi.

– Jopa tylsäksi.

Painon hallitsevaan ja terveelliseen ruokavalioon ei Fogelholmin mukaan liity minkäänlaista hokkuspokkusta.

– Hyvässä ateriassa on paljon kuitupitoisia ruokia, kuten kasviksia, täysjyväviljaa, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Siinä on hyvä olla myös jonkin verran maitovalmisteita, mutta vain vähän punaista lihaa ja sokeroituja juomia. Tällainen ateria myös helpottaa painonhallintaa.

PAINONHALLINTA on kokonaisuus.

– Yksittäisillä asioilla ei ole suurta merkitystä vaan koko paketilla. Sen lisäksi mitä syöt, on tärkeää miten syöt sekä kuinka nukut ja liikut.

Mikael Fogelholm muistuttaa, että ihminen tarvitsee kaloreita pysyäkseen hengissä.

– Mutta ihminen ei tarvitse tyhjiä kaloreita, sellaisia, joista puuttuvat vitamiinit, kivennäisaineet ja kuidut. Ihminen ei myöskään tarvitse kaloreita jatkuvasti.