Uutiset

Kameravalvontaa sopii lisätä

Tieliikenteen turvallisuudesta vastaavat luottavat kameravalvonnan tehoon. Tästä kielii päätös, joka kasvattaa huomattavasti kameroilla valvottujen maanteiden määrää. Kun kameravalvonnan piiriin tulee yli 600 kilometriä lisää teitä, on Suomessa vuoden lopussa 1 500 kameravalvottuja tiekilometriä.

Suunnitelmat eivät jää tähän. Muutamassa vuodessa kamerat valvovat jo tuplasti pidempää tiestöä. Kehitykselle ei ole päätepistettä. Jos kokemukset ovat kiistatta myönteisiä ja kaiken lisäksi kamerat paranevat ja halpenevat, Suomi saattaa olla muutamassa vuosikymmenessä tiekameroiden luvattu maa. On tosin paikallaan muistaa, että kamera on yleinen liikenteen valvontaväline muun muassa Keski-Euroopassa.

Teillä liikkuvat karsastivat ennen kameroita. Valvontaa pidettiin jotenkin epäreiluna, liian tehokkaana ja tarkkana. Paljon keskusteltiin muun muassa siitä, maksaako ylinopeussakon oikea henkilö, jos kameran tallentama valokuva on vähänkin epäselvä. Asiassa harrastettiin myös saivartelua, jonka tarkoituksen oli erilaisten tekosyiden varjolla vastustaa kameroita.

Tiehallinnon tuoreen mielipidekartoituksen mukaan valtaenemmistö ajoneuvojen kuljettajista hyväksyy nyt kameravalvonnan. Tulos kertoo ainakin sen, että yleisellä tasolla liikenneturvallisuuden hyväksi tehtävää työtä arvostetaan, ja kovatkin keinot ollaan valmiita sallimaan.

Suopeita asenteita saattavat selittää synkät onnettomuustilastot. Kenties entistä suurempi osa teillä eri ajoneuvoilla liikkuvista on valmis myöntämään, että ajatus kuljettajien oman vastuun kasvamisesta ei valitettavasti ole tästä maailmasta. Maanteillä ei kerta kaikkiaan pysy kuri ilman tehokasta ja myös monipuolista valvontaa.

Valvonnassa ei sinänsä ole ihailtavaa. Sen sanelee pakko, huoli maanteillä liikkuvien turvallisuudesta. Ihmisten käyttäytymistä valvovat kamerat ovat välineitä, joiden vihjaillaan edelleen, silloin tällöin, kuuluvan suljettuihin yhteiskuntajärjestelmiin, joista esimerkkinä mainitaan mielellään Itä-Saksa ja Stasi

Tarkoitushakuisesti ei pitäisi sotkea aivan eri asioita keskenään. Itä-Saksassa kansaa valvottiin poliittisista syistä tavalla, joka ei kuuluu missään tapauksessa läntiseen sivistysvaltioon. Vakoilun tarkoitus oli valtaapitävien aseman turvaaminen ja kansan kyykyttäminen.

Kamera on tietysti kiusallisen tarkkaa valvoja. Tästä huolimatta on hieman outoa, että vaikkapa ylinopeutta ajaneet syyttävät tavalla tai toisella sakoistaan teknistä esitettä. Liikenteen pelisääntöjen idea on se, että jokainen kuljettaja seuraa ajonopeuttaan, eikä ylitä nopeusrajoituksia. Mitään erityistä tarkkuutta kamera ei toki kuljettajalta vaadi.

Kameravalvonta ei ole liikennekurin ylläpitäjänä mikään taikakalu. Se täydentää poliisin työtä, antaa heille aikaa keskittyä muuhun työhön. Poliisin pitää edelleen näkyä maamme maanteillä.

Päivän lehti

26.1.2020