Uutiset

Kammottaako katolisuus?

Vanhan paavin viimeisiä vaiheita ja uuden valintaa seurattiin evankelisluterilaisessa Suomessakin tiiviisti.!

Aivan kuin Martti Luther ei olisi koskaan naulannutkaan teesejään Wittenbergin linnankirkon oveen ja surkeiden suomalaistenkin kirkolliset vaiheet kääntänyttä uskonpuhdistusta ei olisi koskaan ollutkaan.

Ei, ei Suomessa ole menossa vastauskonpuhdistus, vaan pikemminkin kysymys on siitä, että nykyään tuotteistetaan ihan kaikki, paavit ja pyhimyksetkin.

En jaksa uskoa, että yltiömaallistuneet suomalaiset olisivat kiinnostuneita syvistä hengellisistä peruskysymyksistä, jotka piileskelevät maailmanlaajuisen roomalaiskatolisen kirkon alimmaisessa kryptassa. Aika harvat tietävät myöskään katolisen kirkon toiminnasta Suomessa: hiippakuntia on yksi ja siinä seitsemän seurakuntaa.

Joitakin viehättää mystiikka ja Umberto Econ Ruusun nimen kaltaiset teokset, tietyllä tavalla äärimmäisen etäiset, mutta samalla taitavuudessaan kiehtovat.

Katolisuutta koskevia ennakkoluuloja ja harhakäsityksiäkään ei ole pyyhitty kokonaan pois suomalaisten mielistä. Kuvanpalvonnalta kalskahtava katolisuus ehkä vähän kammottaa, mutta sekin on taitavasti valjastettu.

Medialle näytelmä on kerrassaan ylivoimaisen kiehtova. Tosi-tv-maailmaan hyvin sopiva roolihenkilö, paavi, myy kardinaalikaadereineen – elävänä ja kuolemaa tekevänä.

Ihmisten uteliaisuus on ilmeisesti pohjaton tai ainakin sen kuvitellaan olevan sellainen.

Jättäkää paaviparka rauhaan. Hänhän on valmiiksi jo vanha mies, vaikkakin kieltämättä mitä ilmeisimmin itse osansa ja uransa valinnut.

Kukaan tuskin hämmästyy, jos uudesta paavista tehdään piakkoin pahansuopa kohupaljastus. Hänen Hitler-jugend -taustastaan on jo kohistu. Ikään kuin se olisi jotenkin kummallinen vaihe sen ajan Saksassa pojan elämässä. Oletettu hyvä ja paha käyvät joskus käsi kädessä.

Roomalaiskatolinen kirkko liikuttaa yli miljardin ihmisen elämää tavalla, jota on vaikeaa tai lähes mahdotonta käsittää.

Ymmärryksen avartaminen on silti suositeltavaa. Ainakin voi yrittää. Kirkko kun pitää osaltaan koossa kokonaisia yhteiskuntia.

Vakaasti keskipäähän jakauksensa kampaavan körttikansan maaperässä kasvaneelle tekee hyvää tutustua roomalaiskatoliseen maailmaan.

En ole käynyt pitkään aikaan evankelisluterilaisessa jumalanpalveluksessa, mutta italialaisesta ja itävaltalaisesta messusta on tuoretta tuntumaa. Tulipa taannoin HPK:n (Hämeenlinnan poikakuoro) siivellä piipahdettua kirkossa Lutherin Wittenbergissäkin.

Aamumessu italialaisen Marostican pikkukaupungin kirkossa oli hämmästyttävän kotoisa. Yhteistä onkin paljon enemmän kuin eroja!

Joskus Pohjanmaalla oli suuri sensaatio, kun kirkossa taputettiin musiikkiesitykselle. Italiassapa taputettiin vieraille jo ennen esitystä. Se siitä patamustasta vanhoillisuudesta.

Salzburgin fransiskaanikirkko on rakennettu alkuaan vuonna 1221. Olisittepa kuulleet, kun holveissa kaikui Soi kunniaksi Luojan.