Uutiset

Kamreerisielut kuurnitsevat hyttysiä

Eduskunnan tilintarkastajat, nämä kansanvallan ryppyotsaiset ja lepäämättömät kamreerit, iloitsevat saaneensa taajasilmäiseen haaviinsa tosi mahtavan saaliin, rötösherran tasavallan huipulta.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on reviisorien mielestä peräti hulttioin virkamies.

Tiitinen teki työtä käskettyä eli tilasi soittoa ja laulua Kansallisoopperasta eduskunnan satavuotisjuhliin.

Pääsihteerin virhe oli, että hän tilausta tehdessään kyseli, millaiset olisivat laulujen lunnaat taideaktista, jota kansa edustajiensa välityksellä nautti. Tämän Tiitinen kiistää lujasti.

Rahasta puhuminen taiteen ja kulttuurin yhteydessä on raskauttavaa siksi, että Tiitinen sattui olemaan oopperan hallituksen puheenjohtaja.

Kosolti kelvottomampi virkamies Tiitinen olisi ollut, jos hän olisi tilannut ohjelman kysymättä lainkaan, mitä lysti maksaa. Tuolloin oopperalle olisi jäänyt piikki auki laskuttaa mielensä mukaan.

Toinen vaihtoehto olisi ollut, että Tiitinen olisi tehnyt tilauksen vain taidenautinnosta ja laittanut jonkun pontevista alaisistaan tinkimään hintoja.

Se tästä liemestä vielä puuttuu, että reviisorit moittisivat siitä, ettei juhlakonserttia kilpailutettu, kuten julkisia hankintoja yleensä.

Juhlaväki olisi voitu rahdata Tallinnaan tai Pietariin, joiden oopperoiden taksat ovat tunnetuista syistä Helsinkiä halvemmat.

Mutta siitä vasta soppa olisi syntynyt. Ei olisi kunniaksi Suomen eduskunnalle, että se olisi kuunnellut ulkomaisen halpatyövoiman esittämiä tulkintoja Sibelius-teemoista.

Kansallisoopperaa halvemmaksi olisi tullut kutsua kansanedustajat ja viralliset siipeilijät esimerkiksi Erkki Junkkarisen humppakonserttiin Kulttuuritalolle. Paikan kynnys olisi tosin saattanut olla joillekin porvarisedustajille aatteellisesti liian korkea. Sitä paitsi humppa sytyttää kansakunnan kerman vasta parin promillen humalassa pikkutunneilla.

Mikäli eduskunnan sotamiesneuvosto, kansliatoimikunta, yhtyy reviisorien käsitykseen jääviysmopon karkaamisesta, Tiitinen saa huomautuksen, enintään varoituksen.

Se ei hänen ikäiselleen miehelle isoja merkitse, sillä tuskin hän enää virkoja hakee. Jos Tiitisen nimikirjaan tulee episodista merkintä, joku kunniamerkki saattaa siirtyä muutamalla vuodella. Vaikutukset ovat perin vähäiset, potkuja ei kukaan ole vaatinutkaan.

Eduskunnan tilintarkastajien saalis vuoden 2006 tileistä rajoittuu siis perin pieniin murheisiin, joiden tulkintakin on toistaiseksi epäselvä.

He voisivat oikein hyvin kirjoittaa yhdistystoiminnasta tutun lausuman kertomukseensa: Emme ole tarkastuksessamme löytäneet tehtyjä virheitä.

– Hyttysten kuurnitsemista, kirjoittaisi tälläkin palstalla aikanaan ahkerasti hersytellyt toimittaja Ahti Hietanen. Laittamattomasti sanottu.

Päivän lehti

26.5.2020