Uutiset

Kannuksen karhuhyökkäys on tyyppiesimerkki, mutta tapaukset ylipäätään ovat harvinaisia – “Saat helpommin lottovoiton kuin karhun kimppuusi”

Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro vakuuttaa, että karhut ovat Suomessa ihmisarkoja eivätkä käy ihmisen kimppuun ilman syytä.
Karhu ei käy ihmisen kimppuun ilman syytä. Kuva on arkistokuva. Kuva: Juha Neuvonen
Karhu ei käy ihmisen kimppuun ilman syytä. Kuva on arkistokuva. Kuva: Juha Neuvonen

Keski-Pohjanmaan Kannuksessa torstaina sattunut onnettomuus, jossa loukkaantunut karhu raateli metsästäjää, on Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaron mukaan esimerkki karhuhyökkäysten yleisimmästä kategoriasta.

– Tapaukset jakautuvat oikeastaan kahteen kategoriaan. Yleisimpiä ovat nämä, joissa metsästystilanteessa karhua haavoitetaan ja se on sitten jäljitystilanteessa vaarallinen, Lumiaro sanoo.

Toisen kategorian taas muodostavat tilanteet, joissa ihminen joutuu vahingossa emokarhun ja pentujen väliin tai niiden läheisyyteen. Näin tapahtuu harvemmin.

Karhuhyökkäyksiä ei Lumiaron mukaan tapahdu Suomessa edes joka vuosi. Tapauksia ei tosin myöskään ole tilastoitu. Lumiaro sanookin peräänkuuluttaneensa tilastointia monta kertaa.

Suomessa karhut eivät lähtökohtaisesti käy ihmisen kimppuun. Jos niin käy, taustalla on aina jokin syy, kuten loukkaantuminen tai pentujen tai haaskan suojelu, Lumiaro sanoo.

– Tavalliselle ihmiselle tilanne on se, että saat helpommin lottovoiton kuin karhun kimppuusi.

Liian rohkeat yksilöt ammutaan

Karhujen kesyyntyminen ei Lumiaron mukaan ole Suomessa ongelma. City-karhuista ei ole tullut ilmiötä, eikä viitteitä sellaisesta ole Lumiaron mukaan havaittavissa.

– Karhut ovat meillä Suomessa ihmisarkoja, koska niitä metsästetään joka syksy. Ne eivät ole sellaisia kuin esimerkiksi jääkarhu, joka ei pelkää ihmistä.

Silloin tällöin yksittäiset nuoret karhut voivat liikkua ihmisasutuksen lähellä ja tutkia esimerkiksi kompostien tai ruokasäiliöiden sisältöjä. Niistä hankkiudutaan eroon tavalla tai toisella.

– Jos karkotus ei toimi, ne ammutaan. Niistä ei muodostu meille ongelmaa.

Samaten jokasyksyinen metsästys pitää huolen siitä, ettei karhuista tule “liian rohkeita”.

– Ne yksilöt, jotka eivät ole tarpeeksi arkoja, joutuvat kyllä ammutuiksi. Jo ensimmäisenä metsästyspäivänä kaatuu moni karhu.

Ensimmäisen laukauksen pitää tappaa

Kannuksentapauksessa metsästäjät olivat olleet niinsanotussa passiketjussa, ja karhu oli tullut sitä kohti.

Yksi metsästäjistä oli ampunut karhua, mutta se jatkoi matkaansa siitä huolimatta. Metsästyskoirat olivat saaneet karhun “haukkuun” eli piiritettyä, ja metsästäjä ampui sitä uudelleen.

Karhu jatkoi yhä matkaansa, ja metsästäjä pääsi ampumaan karhua poliisin mukaan vielä useasti. Siitä huolimatta se pääsi käymään metsästäjän kimppuun.

Ottamatta kantaa yksittäistapaukseen Lumiaro toteaa, että metsästäessä tilanteet tulevat eteen nopeasti, ja metsästäjät näkevät karhuja harvoin.

Kiusaus ampua heti saattaa olla kova.

Siitä huolimatta ampumisessa täytyisi muistaa pitää maltti mukana.

– Ensimmäinen laukaus pitää ampua niin, että se on kuolettava. Jos tappavasta laukauksesta ei ole varma, niin jättää sitten ampumatta.

Entä jos ei kohtaakaan karhua jahtireissulla, vaan muuten vain luonnossa liikkuessaan? Vanha myytti kuolleen leikkimisestä on Lumiaron mukaan syytä unohtaa.

– Kannattaa perääntyä pois tilanteesta, ei juosten vaan varovasti kävelemällä. Yleensä tilanne laukeaa siihen.