fbpx
Uutiset

Kansakuntamme kohtalon tuokiot

Tapio Lahtinen

Suomen poliittista lähihistoriaa on taas kuumeisesti tutkittu. Osviitaksi aiheesta kiinnostuneille poimin muutaman historiallistieteellisen helmen syksyn kirjavalikoimista.

Jukka Seppinen: Suomalaistiedustelu Leningradissa kautta aikain.

Dramaattinen, lujasti tosipohjaiseen lähdeaineistoon perustuva luotaus suomettuneisuuden syvimpiin onkaloihin. Luettelo kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka kävivät Leningradissa neuvostovallan aikana.

Tohtori Seppisen teoksesta käy ilmi, että muun muassa Kokemäen teknisen lautakunnan pitkäaikainen varapuheenjohtaja Ensio Ahonietoksela (sd.) vieraili tässä kommunistisen Neuvostoliiton perustajan Vladimir I. Leninin mukaan nimetyssä kaupungissa useaan otteeseen noina kylmän sodan pimeinä vuosina.

Ahonietokselan ja muiden pettureiden nimet julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa kovissa kansissa. Itsensä häpäisseiden suomalaisten lista on pitkä, mutta se julkaistaan kätevässä sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Tsekkaa, kavalsiko naapurisi isänmaan!

Juhani Suomi: Mauno Koivisto – Koiviston kätyri.

Hygieenisesti tyhjiöpakattuun lähdeaineistoon tukeutuvan, näillä näkymin kaksiosaiseksi kasvavan trilogian mahdollisesti neljäs tai kenties jo yhdestoista osa, jossa itsensä presidentiksi juonineen Mauno Koiviston pidäkkeetön konnuus, häikäilemätön ilkeys ja epämiellyttävät kasvonpiirteet asettuvat puolueettomaan ristivalaistukseen.

Ytimekkään flegmaattisella tyylillään tohtori Suomi tiivistää vuoden 1985 huhtikuun toisen viikon maanantain, tiistain ja keskiviikkoaamupäivän tapahtumat aina tuon päivän lounastauon pääruokaan asti.

Tetralogian seuraava osa, Petturin jälkiruoka, ilmestyy ensi vuonna.

Urho Kekkonen: Kekkosena Kekkosen katveessa.

Nyt puhuu Urho Kekkosen kaima!

Vain runsas kuukausi presidentti Urho Kekkosen kuoleman jälkeen syntynyt ylöjärveläinen filosofian ylioppilas Urho Kekkonen kertoo avoimesti, millaista on ollut elää Suomessa viimeisenä ihmisenä, joka ei vielä ole kirjoittanut muistelmakirjaa Urho Kekkosesta.

Syrjintää, väheksyntää ja oudoksuntaa muistelemattomuutensa vuoksi kokenut Kekkonen on nyt päättänyt avata muistojensa arkiston.

“Isäni nimi oli Juho Kusti”, aloittaa Urho kipeän tilityksensä.

Josif Stalin: Aikeeni, osa 1.

Kohugeneralissimuksen odotetut postuumit muistelmat viimein julki!

Ensimmäinen osa paljastaa vastaansanomattomasti ja luotettaviin arkistolähteisiin nojautuen, että vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen yksinomainen ja ainoa tavoite oli aivopestä presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto sekä vallata Suomen Yleisradio.

– Että tässä ei täysin onnistuttu, jäi hiukan harmittamaan, myöntää tohtori Stalin.

Muistelmien toinen osa keskittyy Stalinin ja liittoutuneiden valvontakomission johtajan Andrei Zdanovin yrityksiin sabotoida Suomen vuoden 2006 euroviisuvoitto.

Menot