Uutiset

Kansalaiset valmiita antamaan EU:lle vahvemman valtakirjan

Kreikan rahoituskriisistä alkanut ja koko euroaluetta horjuttanut finanssikriisi ei suinkaan heikentänyt EU:n asemaa kansalaisten silmissä. Pikemminkin kävi päinvastoin.

Yhä useampi EU-kansalainen uskoo, että Yhdysvaltojen ja G20-maiden sijaan Euroopan unionilla on parhaat mahdollisuudet toimia kriisejä vastaan. Myös luottamus unioniin on korkeammalla tasolla kuin euromaiden hallitusten.

Erityisen vahvaa luottamus on Virossa, jossa EU:n toimielimiin ilmoitti luottavansa 68 prosenttia vastaajista.

Asenteitten muutoksesta kertoo tuore Eurobarometri-tutkimus.

Kansalaiset ovat myös valmiita antamaan EU:lle entistä vahvemman valtakirjan talouspolitiikan ohjaukseen. Peräti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista haluaa vahvempaa talouspolitiikan ohjausta Eurooppaan.

Muutos mielipiteissä on huomattava. Etenkin Suomessa EU-tasoinen talouden vahvempi ohjaus on saanut huomattavasti lisää kannatusta (+13 prosenttiyksikköä).

Kansalaiset suhtautuvat yksimielisen myönteisesti myös Euroopan unionin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Peräti 92 prosenttia eurooppalaisista seisoo näiden tavoitteiden takana.

Edellä mainituista luvuista voi vetää sen johtopäätöksen, että suurissa linjakysymyksissä eurooppalaisilla on hyvin vähän ristiriitoja.

Eurooppa 2020-strategian vahvistetuissa tavoitteissa nostetaan esiin työmarkkinoiden modernisointi työllisyyden lisäämiseksi. Sosiaalisella puolella korostetaan syrjäytyneiden auttamista ja riittävän perusturvan ylläpitämistä kaikissa jäsenmaissa.

Myös talousmalli, jossa käytetään aiempaa vähemmän luonnonvaroja ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä, saa kansalaisilta vankan tuen.

Kansalaisten päättäjien linjauksille antama vankka tuki kertoo EU:n entistä paremmasta yhtenäisyydestä ja siitä, että yhä useampi eurooppalainen näkee unionin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.

Tutkimus antaa eväitä myös entistä voimakkaampaan liittovaltiokehitykseen, jossa avainasia on juuri entistä vahvempi ylikansallinen talouden ohjaus ja rahapolitiikan koordinointi.

Asennemuutos on ollut merkittävä. Vielä 2000-luvun alussa esimerkiksi EU:n johtavissa valtioissa kuten Saksassa ja Ranskassa oli vallalla vahva nationalistinen poljento. EU nähtiin holhoavan ja rajoittavan liikaa säädöksillään jäsenvaltioita sekä estävän kansallisen tahdon toteutumisen.

Talousongelmien keskellä ylikansalliset hankkeet ja EU-tasoinen päätöksenteko on vihdoin nähty voimavarana, jota ilman euroalueen on vaikea menestyä yhä kovenevassa globaalissa talouskilpailussa.

Erikoista on, että suomalaiset kannattavat entistä enemmän EU:n ylikansallisen päätöksenteon lisäämistä, mutta kaikkia EU:n ylikansallisia hankkeita vastustavan Timo Soinin (persu) kannatus vain kasvaa.

Päivän lehti

21.1.2020