Uutiset

Kansallistunne on ja pysyy

Suomi viettää itsenäisyyspäiväänsä kovin erilaisissa merkeissä kuin vieläpä kaksi vuosikymmentä sitten. Olemme osa Euroopan unionia, maksut hoidamme euroilla ja kansallinen maanpuolustuksemme kytkeytyy yhä enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan.

Itsenäisyyskäsite hakee uusia muotoja. Itsenäisyyttä ei enää puolusteta kansallisvaltion rajoilla. Pikemminkin taistelua käydään asemasta kansainvälisissä yhteisöissä, kuten Euroopan unionissa, sekä kielen ja kulttuurimme säilymisestä.

Asemamme on nyt vahvempi kuin koskaan ennen. Kotimaassa poliittinen johtomme saa kritiikkiä siitä, että täytämme unionin asettamat velvoitteet piirulleen ja olemme valmiita vastuisiin omalla panoksellamme.

Suomen rajojen ulkopuolelta ei arvostelua kuulu. Pikemminkin kunnioitusta ja ihailua siitä, että Suomi on unionissa merkittävämpi vaikuttaja kuin kansantaloutemme ja väkimäärämme edellyttäisi.

Siihen on vaikuttanut ratkaisevasti aktiivinen toimintamme ja pyrkimys unionin vallan ytimiin. Vallan saaminen on edellyttänyt myös vastuun ottamista. Sitä ei pitäisi opposition eduskuntasalissakaan unohtaa.

Poliittinen johtomme on myös tehnyt linjaratkaisuja sivuilleen vilkuilematta. Liityimme Euroopan unionin jäseneksi muiden ratkaisuista riippumatta. Linja oli sama myös euroon siirtymisessä.

Monesti ennen olemme seuranneet Ruotsin esimerkkiä tai pohtineet sitä, mitä itäinen naapurimme ratkaisuistamme ajattelee.

Tässäkin suhteessa me elämme uutta, itsenäisempää aikaa.

Kansainvälistyminen ja eurooppalaisuus eivät suinkaan merkitse kansallistunteen vähenemistä. Kansallistunne vain muuttaa muotoaan.

Ennen siihen liittyi paljon ulkoisen uhan torjumista.

Nykyinen kansallistunne on oman kielen, kulttuurin, teknologisen kehityksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme arvostamista kansainvälistymisen keskellä.

Suomalaiset osaavat myös arvostaa sopimusyhteiskuntaamme, jossa perusajatuksena on ratkaista eturistiriitoja neuvotteluteitse. Monissa muissa maissa ratkaisuihin vaikutetaan kaduilla mellakoimalla.

Yhdessä tekeminen ja sopiminen vain korostuvat, kun kansantalouden velkaongelmia ratkotaan. Ilman laajaa yhteisymmärrystä etenemisen suunnasta ja keinoista ei hyvää seuraa. Siksi hallituspuolueet, oppositio ja työmarkkinajärjestöt istuvat lukuisissa komiteoissa suunnan ja keinojen löytämiseksi.

Ominaispiirteeseemme kuulu sekin, että kun uhka on suurin, on yhteisymmärryksemme ja sopimishalumme syvin. Talvisodan ihme on siitä ylivoimainen esimerkki. Kahdessa vuosikymmenessä asein toisiaan vastaan taistelleet kansalaisryhmät yhdistyivät yhteiseksi voimaksi ylivoimaista vihollista vastaan. Torjuntavoitto pelasti itsenäisyytemme, jota me tänään ylpeinä juhlimme.

Päivän lehti

4.6.2020