Uutiset

Kansallisvaltioiden synnit EU:n niskoille

Euroopan unionin jäsenmaissa näkyy selvästi kansallismielisten ajatusten nousu. Mielialojen muutokseen on vaikuttanut ainakin osaltaan talouden taantuma.

Muun muassa Kreikan aiheuttama kriisi tukipaketteineen on saanut kansalaiset ajattelemaan niin, että he ovat yhä enemmän vain maksumiehiä kasvottomassa unionissa.

EU-kriittiset populistipuolueet ympäri Eurooppaa toitottavat nyt tätä totuutta. Suomessa muun muassa keskustaministeri Paavo Väyrynen ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ovat sanoneet, että Kreikan ottaminen mukaan unioniin oli virhe ja maa pitäisi potkaista unionista ulos.

Tällaiset lausunnot johtavat helposti kansalaisten ajatukset pois itse ongelmasta. Eivät Kreikan velat eurooppalaisille pankeille vähenisi potkuista euron vertaa ja on utopiaa ajatella, että EU:n ulkopuolella Kreikka olisi elänyt säntillisemmin.

Pikemminkin voisi kuvitella, että yli varojen eläminen olisi ollut vielä hurjempaa.

EU on nyt se apparaatti, jonka avulla pyritään korjaamaan jäsenvaltioiden velaksi elämisen seurauksia. Jäsenmaiden budjettien avaaminen ja ylikansallisen kontrollin salliminen sekä rahalaitoksia koskevien säädösten tiukentaminen olivat ensimmäisiä toimia. Lisää on tulossa.

Seuraavaksi on listalla kasvu- ja vakaussopimuksen rajojen ylittämisen sanktioiminen. Toistaiseksi on riittänyt jäsenmaan ilmoitus, että se pyrkii lähivuosina täyttämään kriteerit tai pääsemään ainakin lähelle niitä.

Kaikki edellä mainitut toimet ovat välttämättömiä, jotta Euroopan maat selviäisivät nykyisestä velkakierteestään.

Ongelmia vain on siinä, etteivät poliitikot riittävän suorasukaisesti kerro raadollisesta tilanteesta. Leikkauksiin ja veronkorotuksiin on pakko mennä.

Hätäpäissä sitten joudutaan vetoamaan ylikansallisiin sopimuksiin tiukasta taloudenpidosta ja vieritetään verojen korotukset ja etuuksien leikkaukset EU:n säädösten syyksi.

Muun muassa Saksan ja Ranskan johtajat sortuivat tällaiseen arvosteluun kuusi vuotta sitten, kun molempien maiden julkinen velka nousi yli sopimusrajan, 60 prosentin bkt:sta.

Nykyisessä tilanteessa integraatio unionissa syvenee eli ylikansallista kontrollia ja päätöksentekoa lisätään. Se on ainoa tapa saada jäsenvaltioiden velalla eläminen kuriin.

Taival on kuitenkin äärimmäisen pitkä ja vaikea. Esimerkiksi EU:n mallioppilas Suomi velkaantuu koko ajan lisää. Ainakaan toistaiseksi ei ole näköpiirissä sellaista ohjelmaa, jolla velkaantuminen pysäytettäisiin saati, että lainaa ryhdyttäisiin maksamaan takaisin.

Silti puoluejohtajat toisensa perään puhuvat siitä, ettei veroja tarvitsee korottaa tai ehkä sentään pikkaisen ja etuuksien taso kyetään säilyttämään työuria pidentämällä ja työllisyysastetta nostamalla.

Kun jo suomalaiset puoluejohtajat peittelevät tosiasioita näin, niin miten mahtaakaan olla sellaisissa maissa kuten Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti, joissa populistinen politiikan teko kuuluu maan tapaan.

Edellä mainitut maat kuuluvat EU:n velkaisimpiin.

Päivän lehti

5.4.2020