Uutiset

Kansankirkolla totinen ongelma

Hämeenlinna 7.1.2006

Evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen on kiihtymässä. Näin kertovat kirkon viime vuodesta keräämät ennakkotiedot. Vuonna 2005 erosi seurakunnista väkeä enemmän kuin vuonna 2004 muun muassa Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa sekä Lahdessa. Mikä on tarkasti tilanne koko maassa, selviää vielä kevään kuluessa.

Kirkolla on jokseenkin selvä käsitys henkilöistä, jotka ovat sen jättäneet. Erityisen paljon kirkosta eronneissa on alle 30-vuotiaita, sen sijaan jo pitkään seurakuntien kirjoissa olleet ovat pysyneet kirkon jäseninä. Tuskin vuosikymmeniä jäseninä olleet tulevaisuudessakaan eroavat joukolla kirkosta.

Kirkon näkökulmasta ongelmalla on jokseenkin selvät kasvot: nuoret ovat kääntämässä selkäänsä kansankirkolle.

Käynnissä ei ole missään tapauksessa kirkkoa ja sen toimintaa sekä asemaa nopeasti murentava joukkopako. Suomalaista noin 83 prosenttia kuuluu edelleen kirkkoon, mikä on kansainvälisessä vertailussakin korkea luku. Ruotsissa, missä kirkosta eroamisen vauhti on hiipumassa, kirkkoon kuuluu 77 prosenttia kansasta.

Kirkosta eroaminen on kaikesta huolimatta totinen ongelma. Se on sitä ennen muuta siksi, että kehityksen suunta on kirkkoa kiistatta huolestuttava. Nuorista suomalaista odotetaan tietenkin kirkon toiminnan turvaajia, mutta jos nuoret luopuvat jäsenyydestä, se joutuu ennen pitkää miettimään uudelleen toimintansa järjestämistä ja myös rahoitusta.

Kirkosta eroamiseen ei ole osoitettavissa yhtä suurta ja kattavaa selitystä. Voidaan puhua aikaan ja elämiseen liittyvästä murroksesta, vaikka näin eron syyt jäävätkin hieman hämärän peittoon.

Eroja tutkineet puhuvat nuorten rehellisyydestä. Kun aikuistuneet nuoret eivät tunne minkäänlaista vetoa kirkkoon ja yleensäkään uskonnolliseen ajatteluun sekä seurakuntaelämään, kirkosta eroamista pidetään luontevana ratkaisuna. Halu säästää kirkollisveron verran rahaa ei välttämättä ole keskeinen eron syy, vaikka kirkkoa vieroksuvat mielellään korostavat kuinka kallista on kuulua kirkkoon.

Laajasti ottaen eroamista selittää maallistuminen. Kirkolla ja seurakunnalla oli ennen tiukempi ja läheisempi ota lähes jokaiseen suomalaiseen. Kirkkoon kuuluminen oli valtaosassa suvuista lähes itsestään selvää. Kun kirkon ote yksilöistä on hitaasti mutta varmasti löyhtynyt, ei eroamisen kiihtymisessä ole paljon ihmettelemistä.

Kun kirkko ilman epäilystäkään haluaa pitää kiinni seurakuntalaisista, sen on kuunneltava nykyistä tarkemmin ihmisten toiveita. Edelleenkin sen työntekijöiden on haettava uusia teitä ihmisten luo. Kirkko luotti liian kauan siihen, että aina hädän hetkellä seurakuntalaisen ja kirkon suhde tiivistyy. Näin ei enää välttämättä tapahdu.

Kirkon taloudelle eroamiset tulevat ajan kanssa uhaksi. Seurakuntien on pakko leikata kuluja, jos tulot ratkaisevasti kutistuvat.

Kirkko luotti liian kauan siihen, että aina hädän hetkellä seurakuntalaisen ja kirkon suhde tiivistyy.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic