Uutiset

Kansanvaltaa kannattaa juhlia

Eduskunta kokoontuu tänään juhlaistuntoon, joka huipentaa koko kevään jatkuneen kansanvallan 100-vuotisjuhlinnan. Sata vuotta sitten säädyt hyväksyivät valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain, jonka nojalla Suomesta tuli ensimmäinen moderni edustuksellinen demokratia maailmassa.

Juhlat eivät jää tähän. Yksikamarisen eduskunnan ensimmäisestä kokoontumisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta ensi vuoden toukokuussa.

Suomalainen kansanvalta on juhlimisen arvoinen. Sitä parempaa järjestelmää ei ole eikä tule.

Suomalaisten jo varhain valitsema tie kelpaa yhä esimerkiksi muille valtioille ja kansakunnille, joista läheskään kaikki eivät ole saaneet demokratiasta kunnolla maistiaisiakaan. Se mikä suomalaisille on tuttua ja toisinaan jopa kyllästyttävän arkipäiväistä, on monissa maissa vain kaukaista haavetta.

Juhlaistuntoon osallistuu satoja kansainvälisiä vieraita, jotka eivät ole Suomessa vain kohteliaisuuskäynnillä, vaan hakemassa aidosti oppia siitä miten demokratia voi parhaimmillaan toimia. Suomen esimerkki todistaa, että demokratiasta on vientituotteeksi.

Suomalaisen kansanvallan pysyvyys on ollut jopa hämmästyttävän sitkeää laatua vuosikymmenten melskeissä, läpi sotien ja taloudellisen laskun sekä nousun aikojen.

Järjestelmät ovat tulleet ja menneet, mutta suomalainen kansanedustuslaitos on pysynyt ja viime vuosiin asti myös parantanut toimintaedellytyksiään.

Perustuslakia uudistettaessa on siirrytty merkittävästi enemmän aitoon parlamentarismiin, kun presidentille aikaisemmin kuuluneita valtaoikeuksia on siirretty sinne minne ne kuuluvatkin, suomalaisten joka neljäs vuosi valitsemille kansanedustajille.

Edustuksellisuus on avainsana. Siihen soisi suomalaisten nykyistä huomattavasti enemmän luottavan.

Eduskuntavaalien merkitystä kansanvallan valintatilanteena ei voi liikaa korostaa. Äänioikeutettujen viime vaaleissa huolestuttavan alhaiseksi jäänyt äänestysinto on demokratian toimivuuden koetinkivi.

Äänestäjille pitää tehdä selväksi, että heillä on oikeus ja sen lisäksi aito velvollisuus vaikuttaa. Siihen eivät valtiovallan parhaatkaan kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmat riitä, vaan avainasemassa ovat puolueet. Niiden on nykyistä paremmin tavoitettava toiminnassaan tavalliset kansalaiset ja heidän arkipäivänsä. Vain siten politiikan arvostus voi kohota.

Päättäjiltä vaaditaan nykyistä enemmän itsetuntoa ja ryhtiä. He eivät saa poukkoilla mielipidetiedustelujen mukaan, vaan tarvittaessa on pystyttävä tekemään myös ikäviä päätöksiä. Se on vastuun ottamista tulevaisuudesta.

Kuuluu kansanvallan kuluttajansuojaan, että kansalaiset voivat luottaa edustajiinsa.

Suoralla osallistumisella ja kansanäänestyksillä on paikkansa, mutta keskeistä asemaa asioita päätettäessä niille ei voi antaa. Suorien kansanäänestysten taakse on helppo piiloutua, kun päällimmäisin halu on mielistellä.

Päivän lehti

27.5.2020