Uutiset

Kansliapäällikkö Välimäki: Pienten kuntien aika on ohi

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki ei turhia kiertele. Hän sanoo suoraan, että itsenäisten pikkukuntien aika on ohi.

-Tuleva kuntarakenne tulee muodostaa uusien työssäkäyntialueiden mukaan siten, että tuloksena ovat aidosti elinkelpoiset kunnat, joiden hallintorajat eivät estä järkevää toimintaa, Välimäki sanoo.

Kataisen hallitusohjelmassa luvataan, että kunta- ja palvelurakenteen linjaukset tehdään tämän vuoden aikana.

-Nyt on pakko tehdä ne isot päätökset ja toivon, että ne tehdään hyvin pragmaattiselta pohjalta. Uskon, että jos poliittista tahtoa ja visiota nyt on, ratkaisut pystytään myös tekemään, Välimäki toteaa.

Kuinka kuntien määrää saadaan pienennettyä ilman pakkoliitoksia?

-Hyvä kysymys, se on vaikea yhtälö. Lopetin keväällä katsomasta vaalitenttejä, kun jokainen puheenjohtaja ilmoitti, ettei pakkoliitoksiin mennä. Monipuoluehallituksen pitäisi kuitenkin olla hyvin pragmaattinen, joten olen optimistisempi kuin vuosi sitten, Välimäki naurahtaa.

Valtionosuudet pienenevät

Kari Välimäki toi Hämeenlinnaan terveiset tiistaisesta kansliapäälliköiden tapaamisesta, jossa oli saavutettu täysi yhteisymmärrys tulevaisuuden rakennelinjauksista. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista täytyy päättää samassa pöydässä, missä tehdään myös ratkaisut niiden muusta toiminnasta ja elinvoimaisuudesta.

-Jos halutaan – kuten me haluamme – että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnalla, täytyy siellä olla myös terve elinkeinorakenne eli riittävästi työpaikkoja ja firmoja.

Välimäki uskoo, että kunnissa tajutaan pakkotilanne ennen pitkää, kun valtionosuuden pienenevät.

-Ensi vuoden budjetin laadinta on vaikea juttu ja se heijastuu myös kuntiin, joiden on taloudellinen pakko tehdä ratkaisuja. Olisi hullua olla käyttämättä (kuntaliitoksista) tarjottuja etuja, Välimäki sanoo.

20 000 raja tulee nousemaan

Välimäen vetämä työryhmä listasi keväällä sosiaali- ja terveysministeriön strategiset tavoitteet. Hänen mukaansa työryhmä oli hyvin yksimielinen siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto tulee järjestää selvästi isommissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa. Nykyinen 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueraja ei tule jatkossa riittämään.

-Kyllä suunnittelu lähti ihan toiselta tasolta. Tilanne on täysin selvä: vaaditaan isompia alueita.

Välimäki ihmettelee, miksi ihmiset voivat käydä kaupassa ja koulussa kauempana, mutta kaikki terveyspalvelut pitäisi saada naapurista.

Hän korostaa puhuvansa yhteisesti järjestettävistä palveluista – ei palvelujen keskittämisestä, jolla on käsitteenä paljon huonompi kaiku kansalaisten korvissa.

Itsenäisten kuntien muodostamia yhteistoiminta-alueita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi hän pitää monimutkaisena väliaikaisratkaisuna.

-Hyvin keinotekoisissa ratkaisuissa pidetään vain pystyssä turhaa hallintoa, Välimäki sanoo.

Hän puhui keskiviikkona Hämeenlinnassa Sosiaali- ja terveysturvan päivillä. (HäSa)