Uutiset

Kanta-Häme tarraa tiukasti keskussairaalaan

Ilmassa on monenlaisia veikkauksia tavoista järjestää terveydenhuolto lähivuosina ja katseet suuntautuvatkin Säätytalolle myös keskussairaalan mäeltä.

Hallitusohjelmaan odotetaan kirjauksia, jotka pistävät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoituksen uusiksi. Sairaanhoitopiirien määrään povataan jyrkkää pudotusta.

-Ensi viikolla voi näyttää jo ihan erilaiselta kuin nyt, pohtii Kari Kaistinen (sd.), sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt pohjaksi erilaisia selvityksiä. Jos kriteeriksi otetaan vain se, että sairaanhoitopiirin lakkautus aiheuttaa mahdollisimman vähän lisämatkaa keskussairaalaan, Kanta-Hämeen keskussairaala on vakavassa vaarassa.

-Mutta ei se voi olla ainoa kriteeri, painottavat niin Kaistinen kuin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Harri Lintumäkikin (kok.).

Toivoa sopii myös, ettei pelkästään asukasmäärää oteta perusteeksi, sillä Kanta-Häme on 175 000 asukkaallaan kohtalaisen pieni. Tosin paljon pienempiäkin on, esimerkiksi Itä-Savon 45 000 asukkaan piiri.

Toimivat rakenteet

Kaistisen ja Lintumäen näkemys on se, että nyt on pystyttävä itse luomaan toimivat rakenteet erikoissairaanhoitoon.

-Jos, jäädään odottelemaan, että päätöksiä tehdään jossain ulkopuolella, siitä tuskin seuraa hyvää ainakaan paikallisesta näkökulmasta katsoen, Kaistinen pohtii.

Lintumäki muistuttaa, että tällä vaalikaudella on tehty koko ajan omaa kehitystyötä.

-Strategian mukaisesti on tehty päätöksiä esimerkiksi sisäisestä työnjaosta Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden kesken. Ovathan ne olleet välillä kipeitäkin.

-Juuri tehtiin hallituksessa päätös laboratorion yhdistymisestä Tampereen suuntaan.

-Tampereen kanssa toimintoja fiksataan koko ajan. Ei käy kieltäminen, että se on todella lähellä, keskussairaalan mäeltä 45 minuuttia.

Yhtymävaltuustossa ja tarkastuslautakunnassa istuva Irja Pynnönen (kesk.) tosin epäilee, että labrafuusio pikemminkin edistää koko sairaanhoitopiirin fuusiota kuin estää sitä.

Synnytyksistä ei luovuta

Lintumäki kuitenkin painottaa, että kantahämäläiset pitävät kynsin hampain kiinni siitä, että Hämeenlinnassa säilyy erikoissairaanhoitotasoinen yksikkö.

-En näe mitään syytä sille, etteivätkö täällä säilyisi niin päivystyspoliklinikka kuin synnytykset kuin päivystysleikkauksetkin. Se, että synnytykset säilyvät, on erityisen tärkeää, koska synnytysosasto tarvitsee esimerkiksi leikkauspäivystyksen.

Lintumäen mukaan on suuri etu ja lisäarvo, että Hämeenlinnassa on keskussairaala.

-Siitä pyritään pitämään kiinni tiukalla edunvalvonnalla.

Irja Pynnönen muistuttaa, että kyse on myös veroeuroista.

-Keskussairaassa työskentelee runsaasti hyviä veronmaksajia, jotka asuvat lähikunnissa. Taloudellisesti toimivan ja tuottavan sairaanhoitopiirin pitää myös tehdä hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jotta saamme heidät pysymään.

Tarvittaessa nopea reagointi

Myös sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) sanoo, että tässä vaiheessa pidetään keskussairaalan strategiasta kiinni ja katsotaan, millaisia kirjauksia hallitusohjelmaan tulee.

-Sitten meillä pitää olla valmius reagoida nopeasti tuleviin suunnitelmiin. Monenlaisia skenaarioitahan juuri nyt on ilmassa.

Sairaanhoitopiirin luottamusjohdolle tärkeintä on se, että keskussairaalassa tarjotaan tulevaisuudessakin kattavasti erikoissairaanhoitoa.

-Järjestääkö sitä sitten viisi sairaanhoitopiiriä tai 15, se on vähemmän tärkeätä, Kiemunki pohtii. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020