Julkaistu: 28.03.2013 21:01
-
Päivitetty: 29.03.2013 09:23

Syrjälän Fabio kasvattaa tilaa

  • Karitsat lämmittelevät lämpölampun alla. Kuva: Markku Tanni
    Karitsat lämmittelevät lämpölampun alla. Kuva: Markku Tanni
  • Katja Sihvonen ja Hannu-Pekka Syrjälä kertovat, että jokainen lammas on persoona. Mimmi eksyi emästään synnyttyään ja Katja Sihvonen otti sen illaksi viereensä, kunnes emä löytyi. Siitä lähtien Mimmi on tullut joka kerta tervehtimään. Kuva: Markku Tanni
    Katja Sihvonen ja Hannu-Pekka Syrjälä kertovat, että jokainen lammas on persoona. Mimmi eksyi emästään synnyttyään ja Katja Sihvonen otti sen illaksi viereensä, kunnes emä löytyi. Siitä lähtien Mimmi on tullut joka kerta tervehtimään. Kuva: Markku Tanni
  • Katja Sihvonen ruokkii karitsoja, jotka ovat pulloruokinnassa. Emä on joko kuollut tai se on saanut kolme karitsaa, jolloin se pystyy hoitamaan hyvin vain kaksi karitsaa. Kuva: Markku Tanni
    Katja Sihvonen ruokkii karitsoja, jotka ovat pulloruokinnassa. Emä on joko kuollut tai se on saanut kolme karitsaa, jolloin se pystyy hoitamaan hyvin vain kaksi karitsaa. Kuva: Markku Tanni
  • Syrjälän Fabio on Syrjälän tilan kasvattama siitospässi. Kuva: Markku Tanni
    Syrjälän Fabio on Syrjälän tilan kasvattama siitospässi. Kuva: Markku Tanni

Syrjälän Fabiolla riittää töitä. Hän on tilan yksi kuudesta siitospässistä. Ensi syksynä Fabio pääsee taas hommiin, kun pitäisi saada uuhet kantaviksi ja tilan lammasmäärää kasvatetuksi.

Lammastiloilla investoidaan nyt hanakasti ja kasvatetaan tilakokoja. Jokainen tila tarvitsee oman Fabionsa, jotta lihaa riittää myytäväksi. Kotimaisen lampaanlihan kysyntä on lisääntynyt ja ammattimaisia lammastiloja maassa on enemmän kuin ennen.

Vuonna 2012 Suomessa kulutettiin lampaanlihaa Suomen gallupin kokoaman Lihabarometrin mukaan yhteensä 3,5 miljoonaa kiloa, noin 0,7 kiloa henkeä kohden.

Lampaanlihaa tuotettiin 0,8 miljoonaa kiloa ja se kattoi noin viidenneksenkoko vuoden kulutuksesta. Loput kulutuksesta katettiin ulkomaisella lihalla, jota tuotiin Suomeen noin 2,7 miljoonaa kiloa. 

Viljavarasto vaihtui lampolaan

Portaan kylässä Tammelassa Hannu-Pekka Syrjälällä ja Katja Sihvosella on ollut lampaita vuodesta 2010 lähtien. Viime syksynä rakennettiin uusi lampola ja vuokralla on vanha sikala, joka toimii nyt lampolana. Investointeja mietitään koko ajan, sillä liha viedään käsistä.

Hannu-Pekka Syrjälä ei vielä muutama vuosi sitten arvannut, että perinteikäs tila keskittyisi lampaisiin.

Syrjälän suku on viljellyt tilaa vuodesta 1573. Hannu-Pekan isä on viljellyt tilaa kasvinviljelytilana, ja niin poikakin ajatteli tekevänsä, kunnes tapasi Katja Sihvosen. Nykyinen tilan emäntä oli haaveillut jo pitkään lampaista, mutta isäntä torppasi idean.

Hannu-Pekka Syrjälä oli hakenut rakennuslupaa viljavarastolle. Hän sattui Maaseudun tulevaisuudesta näkemään uuden lampolan kuvan ja hämmästeli, että sehän on samanlainen halli kuin tuleva viljavarasto.

– Eikö lampaat tarvitse kuin kylmän hallin, ihmettelin, ja siitä se lähti.

Nyt viljavaraston tilalla on lampola, jossa on nyt 130 uuhta. Suurin osa niistä on tineenä ja karitsoi pian.

– En ole vielä katunut, vaikka eläimistä minulla ei ollut mitään kokemusta, Syrjälä nauraa ja Katja Sihvonen hymyilee vieressä.

Tilamyyntiä kehitetään

Parhaillaan eletään Syrjälän lampolan kiireisintä aikaa. Toisessa lampolassa on juuri karitsoitu pari viikkoa sitten ja pian alkaa toisen lampolan karitsointi. Se tarkoittaa sitä, että lampolassa on melkein koko ajan oltava eli pariskunta tekee töitä vuoroissa.

Pääasiassa työt on kuitenkin jaettu niin, että isäntä hoitaa viljelyn ja emäntä lampaat. Puolin ja toisin autetaan toista töissä, joita ei itse ehdi tai yksin pysty tekemään.

Karitsoinnin jälkeen uuhi ja karitsat siirretään omaan karsinaan 2–3 päiväksi. Sen jälkeen eläimet palautetaan laumaansa. Näin siksi, että emo ja karitsat saavat rauhassa tutustua toisiinsa.

Karitsat pääsevät keväällä laitumelle ja syksyllä karitsoista pässit pääsevät teuraaksi ja lihat myydään joko teurastamolle tai suoramyyntinä tilalta.

– Enemmän pitäisi keskittyä tilamyyntiin, mutta vielä siihen ei ole ollut riittävästi aikaa, Syrjälä sanoo.

Käytännössä tilamyynti tapahtuu niin, että asiakas varaa puolikkaan tai kokonaisen karitsan kesällä ja noutaa sen syksyllä omaan pakkaseensa laitettavaksi, kun se tulee teurastamolta.

Kasvavaan lampaanlihan kysyntään tilalla aiotaan vastata investoimalla lisää. Uuteen lampolaan mahtuu vielä yli sata lammasta lisää ja kolmaskin lampola aiotaan joissain vaiheessa rakentaa.

Mutta miksi sitten lampaanlihan kysyntä koko ajan kasvaa?

Katja Sihvosen mukaan lammas mielletään puhtaaksi ruuaksi ja se saa elää luonnonmukaista elämää.

Markkinatilanne ajoi tilan siirtymään luomuun vuonna 2012. Virallisesti tuotteita voidaan myydä luomuna toukokuussa 2014.

– Lammas sopii luomuun oikein hyvin.

Karitsa elää elämänsä laitumella

Syrjälän tilalla lampaat ovat texel-rotuisia. Texel sopii hyvin lihantuotantoon, sillä se pärjää hyvin kunnon ruoholla ja säilörehulla. Teurastamot myös pitävät rodusta, koska siitä saa pyöreät isot paistit. Se myös poikii yleensä kaksi karitsaa ja hoitaa ne hyvin itse. Lisäksi kiima tulee vain syksyllä, joten karitsointi ajoittuu pääsiäisen tienoille.

– Minusta on kiva, että karitsat saavat elää elämänsä pääasiassa laitumella, Katja Sihvonen sanoo.

Lampaista tilalla hyödynnetään lihan lisäksi myös taljat ja villat, joita myydään suoraan tilalta. Texelin talja on helppokäyttöinen, koska nahka on paksua ja villa tiivistä.

Perinne luo paineita

Vaikka lammastiloilla periaatteessa pyyhkii hyvin ja monet niistä ovat kasvussa, paineitta ei voi elää. Taloustilanne arveluttaa. Syrjälän tilalla paineita aiheuttaa 19. isännälle myös pitkä perinne.

– Toki haluan pitää tilan elinvoimaisena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on ollut suuria muutoksia. Työmäärä lisääntyy, kun on paineita laajentaa koko ajan, Hannu-Pekka Syrjälä sanoo.

Syrjälä ei ole pohdintojensa kanssa yksin. Suomen lammasyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan tuotantorakennustilojen investointeja suunnittelee joka kolmas lampuri. Maatalouspolitiikan epävarmuus sen sijaan rajoittaa monen intoa panostaa ja kehittää omaa tilaa. (HäSa)

 

 

 

Syrjälän tila

uuhia 225karitsoja 150 ja pian 150 lisääkuusi siitospässiätilamyymälä avataan ensi kesänä, ja lihaa myydään tilalta tilausten mukaantilalla viljellään myös viljaa ja härkäpapujawww.syrjalantila.fi

Forssalainen Leena Jaakkola ja hänen poikansa Tommi Jaakkola kehottavat ihmisiä kaivelemaan talojen vinttejä, joilla voi olla historiallisia aarteita. Heille itselleen alkoi avautua sisällissodassa kadonneen sukulaisen tarina vintiltä löytyneen paketin ansiosta. Kuva: Tapio Tuomela

Kaksi käsivarsinauhaa, lukuisia kirjeitä rintamalta, kuvia, Forssan vpk:n mitali yli 100 vuoden takaa ja punakaartin painama 100 markan seteli.Kun forssalainen Leena Jaakkola avasi viime pääsiäisenä isoisänsä entisen kotitalon vintiltä löytyneen repaleisen paketin, hän vasta oppi tuntemaan enonsa.–

Markku Ritaluoma ja Iisakki Kiemunki. Kuvat: Hämeen Sanomat / arkisto Kuva:

Sunny Car Centerin SCC:n entinen yrittäjä ja toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on tuomittu maksamaan 6,2 miljoonaa euroa korvauksia konkurssipesälle.Yhtiön entinen hallituksen jäsen Iisakki Kiemunki joutuu yhteisvastuullisesti Ritaluoman kanssa maksamaan 350 000 euroa.

Tuuloksen kirkko. Kuva: Soile Toivonen / HäSa

Kirkkohallituksen päättää Tuuloksen seurakunnan yhdistymisestä Lammin seurakuntaan täysistunnossaan toukokuun lopulla.Alun perin tarkoitus oli, että asiasta olisi päätetty jo tiistaina pidetyssä huhtikuun täysistunnossa, mutta Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani Ari Hukari kertoo seurakunnilta

Riihimäen teatteri ja hotelli Scandic toimivat molemmat kaupungin omistamissa tiloissa, jotka olisi peruskorjattava lähivuosina. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Teatterin tulevaisuutta selvittävä toimikunta ei löytänyt hyvää ratkaisua, jolla Riihimäen ammattiteatteri voisi jatkaa toimintaansa 400 000 euroon nipistetyllä kaupungin avustuksella.Kaupunginhallituksen toivotaan antavan toimikunnan puheenjohtajalle Mika Herpiölle työhön lisäaikaa, jolloin hän voi

Kuvituskuva. Hämeen Sanomat / arkisto

Hämeen poliisilaitoksen poliisit tapasivat maanantaina liikenteestä kolme huumepäissään ajanutta ajokortitonta kuljettajaa.Päivän ensimmäinen käry tapahtui liikennepysäytyksen yhteydessä kello 11 aikaan Hausjärvellä, kun huumetesteri kertoi vuonna 1984 syntyneen miehen käyttäneen amfetamiinia.

Hämeenlinnassa nuorten kanssa työskentelevät tahot ovat huolestuneet nuorten lieventyneistä asenteista rattijuoppoutta kohtaan.Poliisin Ankkuri-tiimin, A-klinikan, Ehkäisevän päihdetyön, Stage-Hämeenlinnan ja Hämeen Mokia ry:n käynnistämällä #selvänäsankari-kampanjalla pyritään vaikuttamaan nuoriin

Kaurialan urheilukenttää käyttävät paitsi yleisurheilijat, myös muun muassa jalkapalloilijat, rugbyn pelaajat sekä koululaiset ja päiväkotilapset. Lisäksi siellä järjestetään erilaisia koiratapahtumia ja leikkimielisiä urheilukilpailuja. Kentän tulostaulu uusittiin viime keväänä, ja talven aikana on hankittu uudet maalikamerat ja ajanottojärjestelmä. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan liikuntahallit oy:n seuraava suuri investointiponnistus on Kaurialan urheilukentän kunnostaminen.Suunnitteilla on, että koko stadionin peruskorjaus alkaisi kesällä 2019, mikäli hankesuunnitelma menee läpi kaupungin päätöksenteossa.– Kaikki, myös aikataulu, riippuu siitä, saammeko kaupun