Julkaistu: 28.03.2013 21:01
-
Päivitetty: 29.03.2013 09:23

Syrjälän Fabio kasvattaa tilaa

  • Karitsat lämmittelevät lämpölampun alla. Kuva: Markku Tanni
    Karitsat lämmittelevät lämpölampun alla. Kuva: Markku Tanni
  • Katja Sihvonen ja Hannu-Pekka Syrjälä kertovat, että jokainen lammas on persoona. Mimmi eksyi emästään synnyttyään ja Katja Sihvonen otti sen illaksi viereensä, kunnes emä löytyi. Siitä lähtien Mimmi on tullut joka kerta tervehtimään. Kuva: Markku Tanni
    Katja Sihvonen ja Hannu-Pekka Syrjälä kertovat, että jokainen lammas on persoona. Mimmi eksyi emästään synnyttyään ja Katja Sihvonen otti sen illaksi viereensä, kunnes emä löytyi. Siitä lähtien Mimmi on tullut joka kerta tervehtimään. Kuva: Markku Tanni
  • Katja Sihvonen ruokkii karitsoja, jotka ovat pulloruokinnassa. Emä on joko kuollut tai se on saanut kolme karitsaa, jolloin se pystyy hoitamaan hyvin vain kaksi karitsaa. Kuva: Markku Tanni
    Katja Sihvonen ruokkii karitsoja, jotka ovat pulloruokinnassa. Emä on joko kuollut tai se on saanut kolme karitsaa, jolloin se pystyy hoitamaan hyvin vain kaksi karitsaa. Kuva: Markku Tanni
  • Syrjälän Fabio on Syrjälän tilan kasvattama siitospässi. Kuva: Markku Tanni
    Syrjälän Fabio on Syrjälän tilan kasvattama siitospässi. Kuva: Markku Tanni

Syrjälän Fabiolla riittää töitä. Hän on tilan yksi kuudesta siitospässistä. Ensi syksynä Fabio pääsee taas hommiin, kun pitäisi saada uuhet kantaviksi ja tilan lammasmäärää kasvatetuksi.

Lammastiloilla investoidaan nyt hanakasti ja kasvatetaan tilakokoja. Jokainen tila tarvitsee oman Fabionsa, jotta lihaa riittää myytäväksi. Kotimaisen lampaanlihan kysyntä on lisääntynyt ja ammattimaisia lammastiloja maassa on enemmän kuin ennen.

Vuonna 2012 Suomessa kulutettiin lampaanlihaa Suomen gallupin kokoaman Lihabarometrin mukaan yhteensä 3,5 miljoonaa kiloa, noin 0,7 kiloa henkeä kohden.

Lampaanlihaa tuotettiin 0,8 miljoonaa kiloa ja se kattoi noin viidenneksenkoko vuoden kulutuksesta. Loput kulutuksesta katettiin ulkomaisella lihalla, jota tuotiin Suomeen noin 2,7 miljoonaa kiloa. 

Viljavarasto vaihtui lampolaan

Portaan kylässä Tammelassa Hannu-Pekka Syrjälällä ja Katja Sihvosella on ollut lampaita vuodesta 2010 lähtien. Viime syksynä rakennettiin uusi lampola ja vuokralla on vanha sikala, joka toimii nyt lampolana. Investointeja mietitään koko ajan, sillä liha viedään käsistä.

Hannu-Pekka Syrjälä ei vielä muutama vuosi sitten arvannut, että perinteikäs tila keskittyisi lampaisiin.

Syrjälän suku on viljellyt tilaa vuodesta 1573. Hannu-Pekan isä on viljellyt tilaa kasvinviljelytilana, ja niin poikakin ajatteli tekevänsä, kunnes tapasi Katja Sihvosen. Nykyinen tilan emäntä oli haaveillut jo pitkään lampaista, mutta isäntä torppasi idean.

Hannu-Pekka Syrjälä oli hakenut rakennuslupaa viljavarastolle. Hän sattui Maaseudun tulevaisuudesta näkemään uuden lampolan kuvan ja hämmästeli, että sehän on samanlainen halli kuin tuleva viljavarasto.

– Eikö lampaat tarvitse kuin kylmän hallin, ihmettelin, ja siitä se lähti.

Nyt viljavaraston tilalla on lampola, jossa on nyt 130 uuhta. Suurin osa niistä on tineenä ja karitsoi pian.

– En ole vielä katunut, vaikka eläimistä minulla ei ollut mitään kokemusta, Syrjälä nauraa ja Katja Sihvonen hymyilee vieressä.

Tilamyyntiä kehitetään

Parhaillaan eletään Syrjälän lampolan kiireisintä aikaa. Toisessa lampolassa on juuri karitsoitu pari viikkoa sitten ja pian alkaa toisen lampolan karitsointi. Se tarkoittaa sitä, että lampolassa on melkein koko ajan oltava eli pariskunta tekee töitä vuoroissa.

Pääasiassa työt on kuitenkin jaettu niin, että isäntä hoitaa viljelyn ja emäntä lampaat. Puolin ja toisin autetaan toista töissä, joita ei itse ehdi tai yksin pysty tekemään.

Karitsoinnin jälkeen uuhi ja karitsat siirretään omaan karsinaan 2–3 päiväksi. Sen jälkeen eläimet palautetaan laumaansa. Näin siksi, että emo ja karitsat saavat rauhassa tutustua toisiinsa.

Karitsat pääsevät keväällä laitumelle ja syksyllä karitsoista pässit pääsevät teuraaksi ja lihat myydään joko teurastamolle tai suoramyyntinä tilalta.

– Enemmän pitäisi keskittyä tilamyyntiin, mutta vielä siihen ei ole ollut riittävästi aikaa, Syrjälä sanoo.

Käytännössä tilamyynti tapahtuu niin, että asiakas varaa puolikkaan tai kokonaisen karitsan kesällä ja noutaa sen syksyllä omaan pakkaseensa laitettavaksi, kun se tulee teurastamolta.

Kasvavaan lampaanlihan kysyntään tilalla aiotaan vastata investoimalla lisää. Uuteen lampolaan mahtuu vielä yli sata lammasta lisää ja kolmaskin lampola aiotaan joissain vaiheessa rakentaa.

Mutta miksi sitten lampaanlihan kysyntä koko ajan kasvaa?

Katja Sihvosen mukaan lammas mielletään puhtaaksi ruuaksi ja se saa elää luonnonmukaista elämää.

Markkinatilanne ajoi tilan siirtymään luomuun vuonna 2012. Virallisesti tuotteita voidaan myydä luomuna toukokuussa 2014.

– Lammas sopii luomuun oikein hyvin.

Karitsa elää elämänsä laitumella

Syrjälän tilalla lampaat ovat texel-rotuisia. Texel sopii hyvin lihantuotantoon, sillä se pärjää hyvin kunnon ruoholla ja säilörehulla. Teurastamot myös pitävät rodusta, koska siitä saa pyöreät isot paistit. Se myös poikii yleensä kaksi karitsaa ja hoitaa ne hyvin itse. Lisäksi kiima tulee vain syksyllä, joten karitsointi ajoittuu pääsiäisen tienoille.

– Minusta on kiva, että karitsat saavat elää elämänsä pääasiassa laitumella, Katja Sihvonen sanoo.

Lampaista tilalla hyödynnetään lihan lisäksi myös taljat ja villat, joita myydään suoraan tilalta. Texelin talja on helppokäyttöinen, koska nahka on paksua ja villa tiivistä.

Perinne luo paineita

Vaikka lammastiloilla periaatteessa pyyhkii hyvin ja monet niistä ovat kasvussa, paineitta ei voi elää. Taloustilanne arveluttaa. Syrjälän tilalla paineita aiheuttaa 19. isännälle myös pitkä perinne.

– Toki haluan pitää tilan elinvoimaisena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on ollut suuria muutoksia. Työmäärä lisääntyy, kun on paineita laajentaa koko ajan, Hannu-Pekka Syrjälä sanoo.

Syrjälä ei ole pohdintojensa kanssa yksin. Suomen lammasyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan tuotantorakennustilojen investointeja suunnittelee joka kolmas lampuri. Maatalouspolitiikan epävarmuus sen sijaan rajoittaa monen intoa panostaa ja kehittää omaa tilaa. (HäSa)

 

 

 

Syrjälän tila

uuhia 225karitsoja 150 ja pian 150 lisääkuusi siitospässiätilamyymälä avataan ensi kesänä, ja lihaa myydään tilalta tilausten mukaantilalla viljellään myös viljaa ja härkäpapujawww.syrjalantila.fi

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.