Julkaistu: 26.05.2013 04:00
-
Päivitetty: 26.05.2013 07:57

Hymypatsas on suositumpi kuin koskaan

  • Hymypatsas on hyvän toveruuden kilvan symboli. Patsaita jaetaan alaluokilla. Saaja valitaan oppilasäänestyksellä. Jaettu vuodesta 1954 lähtien.
    Hymypatsas on hyvän toveruuden kilvan symboli. Patsaita jaetaan alaluokilla. Saaja valitaan oppilasäänestyksellä. Jaettu vuodesta 1954 lähtien.
Kuvanveistäjä Heikki Niemisen vuosina 1953 ja 1954 muovaamat pienet hymypoika- ja hymytyttöpatsaat lienevät Suomen levinneimmät veistokset. Sellainen löytyy kymmeniltä tuhansilta suomalaiselta.
 
Alunperin hymypojan oli ajateltu keräävän varoja lahjakkaiden, varattomista perheistä tulevien lasten opintostipendeihin ravintolalaskujen yhteydessä. Kun asiakas pyytäisi laskua, tarjoilija kysyisi "Hymyllä vai ilman", ja valitessaan hymyn kuittiin lisättäisiin iloiset pojankasvot sekä pieni lisämaksu. Kampanjaa katsottiin kuitenkin pahalla, sillä ravintoloissa käytetään myös alkoholia.
 
Opintorahayhdistysten tuen yliasiamies Pentti K. Vilppula teetti Niemisellä myös pienoispatsaan. Tämä ontto kipsipää kädessään hän kääntyi Opettaja-lehden päätoimittajan Antti Henttosen puoleen. Toiveena oli saada veistos koulujen kilpailujen palkinnoksi.
 
Henttonen päätti siltä istumalta, että siinäpä on oiva palkinto oppilaiden käyttäytymiskasvatuksen tehostamiseksi.
 
- Patsaan piirteet muistuttivat silloin kolmevuotiasta poikaani. Ne vetosivat, Henttonen, 92, muistelee.
 
Syntyi Hyvän toveruuden kilpa, jossa luokkatoverit äänestävät keskuudestaan hymypojan tai -tytön. Samalla äänestäminen toimii pienenä demokratian oppituntina, Henttonen suunnitteli.
 
Määriteltiin hyvän toverin kriteerit: reipas, rehti ja ryhdikäs. Ehdolla oli myös koulumenestykseen ja lahjakkuuteen viittaavia mainintoja, mutta nämä jäivät pois jotta jokainen lapsi olisi kilvassa tasaveroinen.
 
 
 
Jos tänä päivänä ollaan huolissaan nykylapsien käytöksestä, oli tilanne sama 1950-luvun alussa.
 
- Piti saada jotain koulujen ja kotien kasvatuksen tueksi. Isät olivat olleet vuosia sodassa, minkä jälkeen työelämä ja jälleenrakennus veivät heidän aikansa kokonaan. Myös äidit olivat raataneet raskaasti, lisäksi heillä oli lapset vastuullaan.
 
Liian moni lapsi joutuu myös tänä päivänä palaamaan koulun jälkeen tyhjään kotiin, Henttonen toteaa.
 
- Yksi syy on vanhempien juoksu rahan perässä. Kun lapsilla ei ole valvojaa, ulkopuoliset "kasvattajat" ovat voimistuneet, Henttonen viittaa internetiin ja väkivaltaviihteeseen.
 
Henttonen on seurannut huolestuneena uutisointia lasten ja nuorten pahoinvoinnista sekä koulujen järjestyshäiriöistä. Voisiko Hyvän toveruuden kilvan jotenkin nykyaikaistaa auttamaan koulumaailmaa tämän päivän ongelmissa, Henttonen miettii.
 
- Se voisi olla tarpeen.
 
 
 
Vaikka kilvan kehittämishetkellä ajatus ei ollut päällimmäisenä mielessä, on Henttonen myöhemmin rinnastanut Hyvän toveruuden kilvan aseveljien toveria ei jätetä -henkeen. Hän on talvi- ja jatkosotien veteraani.
 
- Kilpa on sen aatteen sovellutus kouluikäisille.
 
Opetusneuvoksen arvonimen elämäntyöstään saanut Henttonen tunnetaan lukuisista ansioista, mutta moni tuntee hänet nimenomaan Hymykilvan "isänä". Myös yllättävissä tilanteissa: eräissä taloyhtiön talkoissa naapurin intialaistaustainen tyttö kiitti kilvasta ja kertoi valinnastaan luokan hymytytöksi.
 
Henttonen laskeekin Hyvän toveruuden kilvan toiseksi elämänsä kahdesta merkittävimmästä saavutuksesta. Toinen on kansainvälistä kiitosta saanut peruskoulu-uudistus, jonka toteuttaneen eduskunta-aloitteen tekstin hän kirjoitti tutulle kansanedustajalle.
 
Tänä vuonna hymypatsaat jaetaan jo 59. kerran. Patsaat välittävän Kerhokeskuksen mukaan hymypatsaiden suosio on 2000-luvulla ollut suurempi kuin koskaan. Tänäkin keväänä hymypatsas jaetaan jälleen noin 8000 lapselle.
 
- Yllättävän hyvän vastaanoton kilpa sai, en olisi osannut odottaa, Henttonen myhäilee.
 
 
 
Mitä hymypojista ja -tytöistä tuli isona? Lue lisää aiheesta sunnuntain Hämeen Sanomista!
Hämeenlinnan kaupungin tarjoamista vaalimainostelineistä puuttui ainakin vielä torstaina kahden ehdokkaan mainokset. Aukko oli niin Paavo Väyrysen kuin Nils Torvaldsinkin kohdalla. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hämeenlinnan seudun vaalimainostelineissä on kaksi ammottavaa aukkoa. Presidentinvaaliehdokkaiden rivistöstä puuttuvat kansalaisliikkeen ehdokkaan Paavo Väyrysen ja RKP:n Nils Torvaldsin mainokset.Väyrysen valtakunnallisena kampanjapäällikkönä toimii hämeenlinnalainen Seppo Hauta-aho.

Valtionosuuksien uudelleenmyllääminen vaikuttaa museoihin, teattereihin ja konserttitaloihin. Kuvassa Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun kulttuurin valtionosuuksia jaetaan uusiksi, yksi asia pistää silmään: jaettavan rahan määrä ei muutu.Kulttuurin valtionosuustyöryhmä jätti keskiviikkona opetusministeriölle esityksen, jossa järjestelmää myllätään uusiksi.

Kokeilussa Finnairin matkustajat etälähtöselvittivät matkalaukkunsa jo Hämeenlinnan Sokos Hotel Vaakunan lähtöselvitysautomaatissa. Kuva: Pekka Rautiainen, arkisto

Hämeenlinnassa viime lokakuussa kokeiltu matkatavaroiden etälähtöselvitys on valittu Suomen kasvukäytävä -verkoston vuoden 2017 Kasvukäytäväteoksi.Kokeilussa Finnairin matkustajat etälähtöselvittivät matkalaukkunsa jo Hämeenlinnan Sokos Hotel Vaakunan lähtöselvitysautomaatissa.

Maakaasuhybridiauto paloi poroksi valtatie 3:lla eli moottoritiellä myöhään keskiviikkoiltana. Kuva: Antti Ahonen

Hämeenlinnalaisen kaupunginvaltuutetun Antti Ahosen (kok.) auto paloi poroksi myöhään keskiviikkoiltana kolmostiellä.Kotimatkalla Hämeenlinnan Mieskuoron harjoituksista olleen Ahosen Volkswagen Caddy syttyi arvion mukaan sähkövian vuoksi.  Ahosen auto syttyi palamaan ajon aikana, nopeasti ja yllättä

Keskiviikkona sattui metsätyömaalla harvinainen työtapaturma, jossa loukkaantui vakavasti kaksi metsätyömiestä toistensa raivaussahoista.Onnettomuus tapahtui keskiviikkona iltapäivällä Hämeenlinnan lähistölläPoliisitiedotteen mukaan työmaalla oli töissä useita metsätyömiehiä raivaussahoineen.

Jään pintaan syntynyt reikä aiheutti etsinnät torstaina Hämeenlinnassa, Viipurintien sillan tuntumassa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jäälle heitetty lumipaakku aiheutti torstaina aamupäivällä aiheettoman vesipelastustehtävän Hämeenlinnan keskustan tuntumassa Vanajavedellä.Ohikulkija oli huomannut Viipurintien sillalta jäässä reiän ja ilmoitti havainnostaan Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle.