Julkaistu: 14.07.2013 06:00

Alvettulan kyläkaupassa itseleivottu myy

  • KYLÄKAUPPIAS. Marianne Niiranen ehtii tiskin takaa liian harvoin asiakkaiden pariin.
    KYLÄKAUPPIAS. Marianne Niiranen ehtii tiskin takaa liian harvoin asiakkaiden pariin.
  • ITSELEIVOTTUA. Näitä munkkeja on kauppiaan itsensäkin vaikea vastustaa.
    ITSELEIVOTTUA. Näitä munkkeja on kauppiaan itsensäkin vaikea vastustaa.
Alvettulan kyläkaupassa pizzapäivän jono saattaa olla jopa pari tuntia. Itse valmistetut munkit, pizzat ja lihapiirakat ovat olleet kyläkaupan hittejä jo vuosia. Itseleivottuja tuotteita valmistuu päivässä satoja. Kyläkaupasta voi tilata esimerkiksi Alvettulan uuden sillan, mikä ei suinkaan tarkoita siltaa, vaan pizzaa.
 
- Aloin tehdä munkkeja seitsemän vuotta sitten, kun itsekin satun niistä pitämään. Sen jälkeen otin valikoimaan pizzat, ja lihapiirakat viime vuonna. Kotitekoisuus on ollut valttia, naurahtaa Marianne Niiranen.
 
Niiraset ostivat useita vuosia sitten tyhjillään olleen kyläkaupan. Nyt kaupan tiloissa on kaupan lisäksi grilli ja ravintola. Työntekijöitä on kaksi kokkia ja lisäksi useita kausityöntekijöitä. Perheen viidestä lapsesta pari vanhinta auttavat kaupanpidossa.
 
Joka kesäksi on pyrkinyt tuomaan jotain uutta.
 
- Täksi kesäksi rakensimme kunnon terassin, jolla voimme järjestää karaokea kerran kuussa.
 
Parhaimpina päivinä kyläkaupassa asioi parikin sataa henkilöä, mikä on parin sadan vakiasukkaan kylässä kiitettävä määrä.
 
- Saamme asiakkaita laajalta säteeltä etenkin viikonloppuisin, koska mökkiläisiä on tällä seudulla aika paljon. Toisaalta tänne poikkeaa jatkuvasti myös uusia ihmisiä, viimeksi tänne tuli ruokailemaan perhe, joka oli omien sanojensa mukaan eksynyt Aulangolle mennessään. He osuivat tänne ja kehuivat kovasti ruokaa.
 
Niiranen myöntää olevansa suulasta laatua ja jäävänsä usein suustaan kiinni asiakkaiden kanssa. Jollei kauppiasta näy, asiakkaat alkavat kysellä missä se Marianne on 
 
- Toivoisin tietysti ehtiväni jutella kaikkien kanssa, mutta aika iso osa ajasta kuluu keittiössä.
 
Kyläkauppiaan rooliin kuuluu myös tietotoimiston ylläpito.
 
- Minulta kysytään kaikkea kadonneista kissoista alkaen ja asunnoista. Otan puhelinnumerot ylös, jotta voin auttaa.
 
Yöllä ei unta tarvitse odotella
Päivä alkaa kesällä aamu seitsemältä ja päättyy puolenyön jälkeen. Vaikka kauppa mene virallisesti kiinni kahdeksalta illalla, ovet sulkeutuvat harvoin tuohon aikaan. Vaikka kauppa avataan kymmeneltä, niin asiakkaat kolkuttelevat sivuovea jo yhdeksän jälkeen. Paikalliset asiakkaat tietävät, että Niiranen alkaa leipoa jo seitsemältä. 
 
- Paperitöiden ja siivouksen jälkeen kello lähentelee monesti yhtä yöllä. Joskus tuntuu, että nukun jo kiivetessäni rappusia yläkertaan.
 
Niiraset asuivat ennen Nurmijärvellä. Niiranen myi vakuutuksia ja piti kioskia. Haaveena oli muuttaa maalle hieman kauemmaksi pääkaupunkiseudusta, kun kuopus syntyi.
 
- Miehen työ oli sellainen, että meille oli miltei sama missä päin asuisimme. Tarkoitus oli muuttaa Luopioisiin, josta varasimme jo tontinkin. Töiden takia jouduimme olemaan poissa kotoa töissä aamusta iltaan kumpikin. Aloimme etsiä uutta paikkaa tavoitteena, että ikkunasta pitää näkyä vesi ja kylässä pitää olla koulu sekä kauppa. Alvettulasta löysimme paikan, josta puuttui vain kauppa.
 
Vähitellen syntyi ajatus kaupanpidosta.
 
Kauppa on avoinna kuusi kuukautta vuodessa, loput kolme kuukautta harjoittaa pitopalvelua.
 
- Pelkkä kauppa ei kannattaisi mitenkään. Liikevaihdosta puolet tulee muualta. Kun kaupanteko syksyllä syyskuun viimeinen päivä loppuu, palautumiseen menee ainakin kuukausi.  Joulun jälkeen on alettava miettiä, mitä kivaa seuraavaksi kesäksi keksisin.
Lyseon lukion eteläsiivessä sijaitsevan musiikkiluokan alapohjassa olevasta ryömintätilasta on löytynyt orgaanista jätettä eli käytännössä maatunutta rakennusmateriaalia kuten pahvia. Kuva: FCG Suunnittelu ja tekniikka

Hämeenlinnan lyseon lukion sisäilmateknisen tutkimuksen väliraportti on julkaistu.Lyseon päärakennuksesta tunnistettiin useita ongelmakohtia, mutta ne kaikki pystytään hoitamaan peruskorjauksen yhteydessä.Nyt julkistettu raportti on vasta väliraportti, koska osasta rakennusta tehdään vielä lisätutki

Ei vielä sillan alla. Henkilökunnan sitoutuminen yhteiseen hiileen puhaltamiseen on saanut Riihimäen teatterin toimitusjohtajan Matti Nummisen jaksamaan, vaikka teatteri on viime aikoina uhattu toistuvasti lakkauttaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Juuri kun Riihimäen teatterin tulevaisuutta luultiin turvatuksi, alettiin taas keskustella lakkauttamisesta.Nyt kaupunki haluaa leikata teatterin avustuksesta 100 000 euroa vuonna 2019. Se merkitsisi käytännössä teatterin kuolemaa.– Tämä kertoo asenteesta hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin.

Forssalainen Leena Jaakkola ja hänen poikansa Tommi Jaakkola kehottavat ihmisiä kaivelemaan talojen vinttejä, joilla voi olla historiallisia aarteita. Heille itselleen alkoi avautua sisällissodassa kadonneen sukulaisen tarina vintiltä löytyneen paketin ansiosta. Kuva: Tapio Tuomela

Kaksi käsivarsinauhaa, lukuisia kirjeitä rintamalta, kuvia, Forssan vpk:n mitali yli 100 vuoden takaa ja punakaartin painama 100 markan seteli.Kun forssalainen Leena Jaakkola avasi viime pääsiäisenä isoisänsä entisen kotitalon vintiltä löytyneen repaleisen paketin, hän vasta oppi tuntemaan enonsa.–

Markku Ritaluoma ja Iisakki Kiemunki. Kuvat: Hämeen Sanomat / arkisto Kuva:

Sunny Car Centerin SCC:n entinen yrittäjä ja toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on tuomittu maksamaan 6,2 miljoonaa euroa korvauksia konkurssipesälle.Yhtiön entinen hallituksen jäsen Iisakki Kiemunki joutuu yhteisvastuullisesti Ritaluoman kanssa maksamaan 350 000 euroa.

Tuuloksen kirkko. Kuva: Soile Toivonen / HäSa

Kirkkohallituksen päättää Tuuloksen seurakunnan yhdistymisestä Lammin seurakuntaan täysistunnossaan toukokuun lopulla.Alun perin tarkoitus oli, että asiasta olisi päätetty jo tiistaina pidetyssä huhtikuun täysistunnossa, mutta Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani Ari Hukari kertoo seurakunnilta

Riihimäen teatteri ja hotelli Scandic toimivat molemmat kaupungin omistamissa tiloissa, jotka olisi peruskorjattava lähivuosina. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Teatterin tulevaisuutta selvittävä toimikunta ei löytänyt hyvää ratkaisua, jolla Riihimäen ammattiteatteri voisi jatkaa toimintaansa 400 000 euroon nipistetyllä kaupungin avustuksella.Kaupunginhallituksen toivotaan antavan toimikunnan puheenjohtajalle Mika Herpiölle työhön lisäaikaa, jolloin hän voi