Julkaistu: 19.07.2013 07:30

Jenkkirokkari puhuu suomea ja rakastaa merirosvovitsejä

  • TYYLINIEKKA. Suomeen muuttanut kitaristi-laulaja Nate Gibson tulee Hämeenlinnaan eturivin suomalaisten rockabilly-muusikoiden eli Kari Kunnaksen ja Jake Lähdeniemen kanssa.
    TYYLINIEKKA. Suomeen muuttanut kitaristi-laulaja Nate Gibson tulee Hämeenlinnaan eturivin suomalaisten rockabilly-muusikoiden eli Kari Kunnaksen ja Jake Lähdeniemen kanssa.
Musiikintutkija ja laulaja-kitaristi Nate Gibson esiintyy tänään perjantaina Emilia-klubilla. St. Louisissa Missourissa syntynyt Nate Gibson on asunut vuoden verran Suomessa. Pääkaupungista hänen mieleensä ovat tarttuneet pannulla sihisevien makkaroiden, metsäntuoksuisten ilmanraikastimien, meren ja vastaleivotun pullan tuoksut.
 
Kotimaisten rockabilly-muusikoiden kanssa keikkaileva Gibson on musiikin tutkija, opiskelija ja historioitsija, joka voitti muun muassa Belmont Book Award -palkinnon parhaasta kantrimusiikkia käsittelevästä tietoteoksesta kirjallaan The Starday Story. Opinnot toivat miehen myös tänne pohjan perukoille.
 
– Opiskelin USA:ssa etnomusikologiaa ja yhtenä vaatimuksena oli vieraan kielen oppiminen, Gibson kertoo.
 
– Kaverit vihjasivat, että tukea opintoihin saa helpommin, jos valitsee jonkun vähän erikoisemman kielen. Harkitsen jonkun aikaa japania, mutta valitsin sitten suomen.
 
Gibson pänttäsi suomea kaksi vuotta Yhdysvalloissa ja tuli sen jälkeen kolmen viikon opiskelujaksolle Vaasan yliopistoon.
 
– Tämä on tosi vaikea kieli, Gibson sanoo suomeksi.
 
– Sitä oppii parhaiten tietenkin täällä ja kun sitten vielä ihastuin Amerikassa opiskelleeseen suomalaiseen tyttöön, tulin tänne hänen perässään. Nyt opiskelen Suomen kieltä ja kulttuuria Tampereen yliopistossa.
 
Kipinä syttyi  Bostonissa
Gibson on julkaissut kuusi albumia amerikkalaista roots-musiikkia. Tyylilajit liikkuvat rockabillystä western swingiin.
 
– Vihasin kantrimusiikkia, kun kasvoin lapsena Kansasissa, Gibson tunnustaa.
 
– Taisin olla vasta 18-vuotias, kun kuulin ensimmäisen kerran rockabillyä konsertissa. Sain tehtäväkseni kirjoittaa tutkielman jostakin itselleni täysin oudosta aiheesta, joten valitsin rockabillyn ja tein haastatteluja Bostonissa. Sen homman kautta sain paljon uusia ystäviä ja siinä sivussa musiikkimakukin muuttui.
 
Gibson esiintyy Emilia-klubilla yhdessä kitaristi Kari Kunnaksen ja kontrabasisti Jake Lähdeniemen kanssa. Heidän lisäkseen lavalla vierailee hämeenlinnalainen pianisti Petri Lapintie.
 
Ohjelmistossa on Gibsonin omia kappaleita sekä valittuja paloja niin rockabillyn, bluesin, kantrin kuin honky tonkin katalogeista.
 
Yksi Gibsonin erikoisuuksista on hänen mieltymyksensä merirosvovitseihin. Hän julkaisi vuonna 2001 yhdessä Tim Barneyn kanssa kirjan 101 Pirate Jokes.
 
– Merirosvot ovat hauskoja. He murhaavat ihmisiä sekä polttavat kyliä ja silti lapset kaikkialla maailmassa rakastavat heitä. Se on koomista.
 
– On kuitenkin hyvin tärkeä muistaa, että merirosvovitsiä ei saa kertoa oikealle merirosvolle. Siinä voi käydä huonosti.
 
Nate Gibson pe 19.7. Emilia-klubilla WanajaFestin jälkeen.
Katja Ojala asioi Forssan Terveystalolla tällä kertaa päivystysluonteisella ajalla, eikä muistutusviestiä tästä syystä tarvittu. Monesti se on kuitenkin pelastanut unohdukselta. Ojalan otti vastaan sairaanhoitaja Camilla Rautanen.  Kuva: Tapio Tuomela

Yksityisestä terveydenhuollosta tutut tekstiviestimuistutukset laajenevat enenevissä määrin myös julkiselle puolelle.Perusterveydenhuollon ajoista muistutuksen on saattanut saada jo pitkään, mutta tämän vuoden puolella käytäntö on monin paikoin laajentunut myös erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi Kan

Lorna Culverwell on kerännyt neljän vuoden aikana yli 37 000 hyttystä ympäri Suomea. Repussa kulkeva hyönteisimuri herättää ihmetystä ohikulkijoissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulalaisen Lorna Culverwellin työmaana on koko Suomi ja työvälineenä hyönteisimuri.Culverwellin kenttätyön ansiosta Suomen hyttyslajien listalla on nyt 41 lajia aiemman 38:n sijaan.Hän valmistelee väitöstutkimustaan Suomen hyttyslajistosta ja kartoittaa Suomessa eläviä hyttysiä.

Seppo Niemi-Nikkolan maitorekan takana on pieni kylmiö maitonäytteille. Maitokuski tekee osansa laadunvalvontaketjussa. Kuva: Krista Luoma

Kun Seppo Niemi-Nikkola aloitteli maitokuskina, maito haettiin tonkista laiturilta.Elettiin 1960-lukua. Niemi-Nikkolan isä, joka oli myös aikoinaan maitokuski, pyysi joskus poikansa apumieheksi keräilykierrokselle.- Isä tuli joskus herättämään, kun hänellä oli selkä kipeänä.

Diskosika Elektrus Erektus on valmis laajentamaan reviirinsä Keski-Eurooppaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Kuka artisti saapuu omalle keikalleen varttia ennen h-hetkeä, on valmis lauteille viittä minuuttia ennen show'ta ja 10 minuuttia myöhemmin kääntää Corollansa nokan kohti kotia?Diskosika tietenkin. Hän, joka on esiintynyt Suomessa noin 100 kertaa ja tehnyt Baltiassa 15 keikan kiertueen.

Kuva: Jaakko Posti / Lännen Media

Turun saaristossa, Nauvon eteläpuolella sijaitsee Rockelholmin saari, jossa elettiin vielä 1960-luvulla vilkasta kalastajaelämää.Lapsuutensa saarella viettänyt Åsa Karlsson muistaa vielä tarkasti, kuinka siihen aikaan suurta herkkua, kampelaa, savustettiin.