Julkaistu: 24.04.2015 02:07
-
Päivitetty: 24.04.2015 07:12

Sadut heräsivät eloon nukkeina

  • Aimokoulun nukkemestarit näkivät valmiin kirjan tällä viikolla ensi kertaa. Nukkeja tekivät Hilda-Maria Kervinen (vasemmalla punaraitaisessa paidassa), Talvikki Luukkainen, Elle Heinonen, Alma Mäkelä, Elsa Merivuori, Fanni Laine, Kerttu Kiviranta ja Laura Tjurin. Takana kirjailija Hanna van der Steen, valokuvaaja Johanna Lyömilä ja Aimokoulun käsityötaiteen opettaja Milla Ojala. Kuva: Terho Aalto
    Aimokoulun nukkemestarit näkivät valmiin kirjan tällä viikolla ensi kertaa. Nukkeja tekivät Hilda-Maria Kervinen (vasemmalla punaraitaisessa paidassa), Talvikki Luukkainen, Elle Heinonen, Alma Mäkelä, Elsa Merivuori, Fanni Laine, Kerttu Kiviranta ja Laura Tjurin. Takana kirjailija Hanna van der Steen, valokuvaaja Johanna Lyömilä ja Aimokoulun käsityötaiteen opettaja Milla Ojala. Kuva: Terho Aalto

Kirjan tekeminen on pitkä projekti. Se selvisi Aimokoulun käsityöoppilaille toden teolla tällä viikolla, kun he saivat ensi kertaa käsiinsä uunituoreen satukirjan Kullanhohtoisia unelmia.

Kirjan kuvissa seikkailevat aimokoululaisten tekemät nuket – jotka valmistuivat jo viime keväänä ja kuvattiin kirjaa varten kesällä.

Menneen talven lumia, siis.

– Missä mun poliisi on? Elsa Merivuori osaa kuitenkin heti kysyä, kun tuttua hahmoa ei löydykään siihen liittyvästä tarinasta.

Elsa Merivuori selailee kirjaa, kunnes yhdeltä aukeamalta löytyy iso kuva kahdesta kalliomaastossa seikkailevasta hahmosta.

– Oho! Tossa se onkin!

Jokainen nukke on päässyt kuviin.

Aimokoulun kirjallinen aluevaltaus alkoi hämeenlinnalaisen kirjailijan Hanna van der Steenin kuvakirjaideasta, jota hän tarjosi eräälle kustantajalle.

Hänelle heitettiin takaisin idea kokonaisesta tarinakokoelmasta, ja niin Kullanhohtoisia unelmia -kirja alkoi hahmottua.

Matkan varrella projekti ehti ensin olla teatteriproduktio yhteistyössä Aimokoulun käsityötaiteen opettajan Milla Ojalan kanssa. Idealle ei saatu apurahoitusta, joten nukeille ja pahvilavasteille löytyi rooli kirjan kuvituksena.

Mukana projektissa olivat kokonaisen lukuvuoden ajan 7–10-vuotiaiden käsityöryhmät.

– Aluksi luimme tarinat, ja siellä oli lasten mielestä tosi jänniä juttuja, joista nousi kysymyksiä ja ajatuksia, Ojala kertoo.

Nukkeja tehtiin neljässä ryhmässä. Jokainen työsti kahta tarinaa, ja jokainen lapsi sai oman hahmon työstettäväkseen.

Hanna van der Steen kehitteli satuihinsa "erilaisia sankareita", kuten isän, joka kokee tarvitsevansa lisäoppia Hyvien isien koulussa, ja lapsi, jonka isä on rosvo ja isäpuoli poliisi.

– Tarinat kertovat nykyaikaisista ihmisistä erilaisissa tilanteissa. Tarinoita yhdistää erilaisuuden teema – kaikkien ihmisten hyväksyminen ja arvostaminen.

Satutekstien punaisena lankana on luottamus itseen ja omiin kykyihin.

Van der Steen tunnetaan etenkin satufantasiasarjasta Tähtisilmät (Karisto). Satukokoelman tekeminen yhdessä lapsikuvittajien kanssa oli hänelle uudenlainen kokemus.

– Yhdessä Netta Walldénin kanssa tekemäni Mikä moka! -kirja oli myös projektinhallinnallinen juttu. Tämä muistutti hieman sitä, kirjailija kertoo.

– Tämä ei ollut mikään yksinäinen projekti, vaan sai keskustella ja tehdä yhdessä.

Nuket eivät toki itsekseen siirtyneet Aimokoulun pöydiltä kirjan sivuille. Valokuvaajaksi saatiin hämeenlinnalainen Johanna Lyömilä.

Kuvia otettiin viime heinäkuussa Lyömilän pihassa. Van der Steen ja Ojala valmistelivat asetelmia, ja Lyömilä kuvasi.

– Pitkin pihaa oli useita asetelmia, ja menin aina sinne, missä huudettiin "valmis!", Lyömilä nauraa.

– Piha toi kuviin oman ulottuvuutensa: kukkia, marjapensaita ja linnunpönttöjä, Milla Ojala ja Hanna van der Steen kertovat. HäSa

Julkiset julkkaritKullanhohtoisia unelmia -kirjan avoin julkaisutilaisuus pidetään lauantaina 25.4. klo 13–15 Hämeenlinnan pääkirjaston Keitaassa.

Kirja sai oman kummin

Hanna van der Steenin kirjoittama satukirja Kullanhohtoisia unelmia julkaistaan lauantaina.

Kirjan kustantaja on Nordbooks.

Tarinoita on yhteensä8

Kuvituksesta vastaavat Milla Ojalan opettamat Aimokoulun käsityöryhmät.

Kirjan kummiksi pyydettiin ja saatiin lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen.

Kirjan tekijänpalkkiot lahjoitetaan lyhentämättöminä Pelastakaa lapset ry:lle.

Nuket ja lavasteet valmistuivat lukuvuonna 2013–2014

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja