Julkaistu: 19.05.2015 06:41
-
Päivitetty: 19.05.2015 06:48

Hyödy paljain jaloin kävelystä

  •  Kuva:
    Kuva:

1 Paljain jaloin liikkuvilla kansoilla on tutkimusten mukaan vähemmän jalkaongelmia kuin kansoilla, jotka käyttävät kenkiä. Jos kengät ovat aina jalassa, jalkaterän lihaksisto ei pääse kehittymään ja jalan kuormitus on yksipuolista, kertoo jalkaterapian opettaja Elina Hurtta Metropoliasta. Paljain jaloin voi välttyä vasaravarpailta ja vaivaisenluilta. Suomalaisten jalkaterä on usein etuosasta leveä ja jää kengässä ahtaalle. Myös sukka pitää valita jalan koon mukaan, jotta se ei vedä varpaita virheasentoon.

2 Jalkaterän virheasento voi säteillä haitallisesti jopa selkään ja niskaan asti. Paljain jaloin kävely parhaimmillaan lieventää tai jopa korjaa yksipuolisesta kuormituksesta tai vääränlaisesta kengästä johtuvia virheasentoja. Jalkaterän ja säären oikeanlaista asentoa tukevat lihakset pääsevät toimimaan aktiivisesti.

3 Luonnollinen iskunvaimennus tehostuu paljain jaloin kävellessä. Askellus muuttuu kanta-askelluksen sijaan kuormittamaan koko jalkaterää. Alaraajojen verenkierto vilkastuu ja suonenvedot voivat vähentyä.

4 Paljain jaloin kävely tukee lapsen jalkaterän lihaksiston monipuolista kehitystä. Lapsen nilkat ovat vahvat ja jalkaterät joustavat ja liikkuvat, joten terve jalkaterä ei todennäköisesti tarvitse kenkien antamaa tukea.

5 Kesällä on hyvä antaa jalan hengittää. Jalkojen iho ja kynnet joutuvat koville talven aikana. Koko ajan umpinaisen kengän ja sukan suojissa oleviin kynsiin voi tulla herkästi tulehduksia. Hyvä vaihtoehto paljain jaloin kävelylle ovat paljasjalkakengät, joita on saatavissa monessa eri paksuudessa.

Jenni Räinä

Aloita varoen

Aloita kävely paljain jaloin tai paljasjalkakengillä vähän kerrallaan, jotta vältät rasitusvammoja.

Ensimmäisenä päivänä kannattaa kävellä paljain jaloin maksimissaan puoli tuntia. Lisää päivittäistä aikaa hiljalleen, jos rasitusta ei tunnu.

Paljain jaloin kävely ei sovi diabetesta, reumaa tai osteoporoosia sairastavalle, eikä henkilöille, joilla on voimakkaita virheasentoja jalkaterissä.

Lähde: Jalkaterapeutti Elina Hurtta

Katja Ojala asioi Forssan Terveystalolla tällä kertaa päivystysluonteisella ajalla, eikä muistutusviestiä tästä syystä tarvittu. Monesti se on kuitenkin pelastanut unohdukselta. Ojalan otti vastaan sairaanhoitaja Camilla Rautanen.  Kuva: Tapio Tuomela

Yksityisestä terveydenhuollosta tutut tekstiviestimuistutukset laajenevat enenevissä määrin myös julkiselle puolelle.Perusterveydenhuollon ajoista muistutuksen on saattanut saada jo pitkään, mutta tämän vuoden puolella käytäntö on monin paikoin laajentunut myös erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi Kan

Lorna Culverwell on kerännyt neljän vuoden aikana yli 37 000 hyttystä ympäri Suomea. Repussa kulkeva hyönteisimuri herättää ihmetystä ohikulkijoissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulalaisen Lorna Culverwellin työmaana on koko Suomi ja työvälineenä hyönteisimuri.Culverwellin kenttätyön ansiosta Suomen hyttyslajien listalla on nyt 41 lajia aiemman 38:n sijaan.Hän valmistelee väitöstutkimustaan Suomen hyttyslajistosta ja kartoittaa Suomessa eläviä hyttysiä.

Seppo Niemi-Nikkolan maitorekan takana on pieni kylmiö maitonäytteille. Maitokuski tekee osansa laadunvalvontaketjussa. Kuva: Krista Luoma

Kun Seppo Niemi-Nikkola aloitteli maitokuskina, maito haettiin tonkista laiturilta.Elettiin 1960-lukua. Niemi-Nikkolan isä, joka oli myös aikoinaan maitokuski, pyysi joskus poikansa apumieheksi keräilykierrokselle.- Isä tuli joskus herättämään, kun hänellä oli selkä kipeänä.

Diskosika Elektrus Erektus on valmis laajentamaan reviirinsä Keski-Eurooppaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Kuka artisti saapuu omalle keikalleen varttia ennen h-hetkeä, on valmis lauteille viittä minuuttia ennen show'ta ja 10 minuuttia myöhemmin kääntää Corollansa nokan kohti kotia?Diskosika tietenkin. Hän, joka on esiintynyt Suomessa noin 100 kertaa ja tehnyt Baltiassa 15 keikan kiertueen.

Kuva: Jaakko Posti / Lännen Media

Turun saaristossa, Nauvon eteläpuolella sijaitsee Rockelholmin saari, jossa elettiin vielä 1960-luvulla vilkasta kalastajaelämää.Lapsuutensa saarella viettänyt Åsa Karlsson muistaa vielä tarkasti, kuinka siihen aikaan suurta herkkua, kampelaa, savustettiin.