Julkaistu: 19.05.2015 06:41
-
Päivitetty: 19.05.2015 06:48

Hyödy paljain jaloin kävelystä

  •  Kuva:
    Kuva:

1 Paljain jaloin liikkuvilla kansoilla on tutkimusten mukaan vähemmän jalkaongelmia kuin kansoilla, jotka käyttävät kenkiä. Jos kengät ovat aina jalassa, jalkaterän lihaksisto ei pääse kehittymään ja jalan kuormitus on yksipuolista, kertoo jalkaterapian opettaja Elina Hurtta Metropoliasta. Paljain jaloin voi välttyä vasaravarpailta ja vaivaisenluilta. Suomalaisten jalkaterä on usein etuosasta leveä ja jää kengässä ahtaalle. Myös sukka pitää valita jalan koon mukaan, jotta se ei vedä varpaita virheasentoon.

2 Jalkaterän virheasento voi säteillä haitallisesti jopa selkään ja niskaan asti. Paljain jaloin kävely parhaimmillaan lieventää tai jopa korjaa yksipuolisesta kuormituksesta tai vääränlaisesta kengästä johtuvia virheasentoja. Jalkaterän ja säären oikeanlaista asentoa tukevat lihakset pääsevät toimimaan aktiivisesti.

3 Luonnollinen iskunvaimennus tehostuu paljain jaloin kävellessä. Askellus muuttuu kanta-askelluksen sijaan kuormittamaan koko jalkaterää. Alaraajojen verenkierto vilkastuu ja suonenvedot voivat vähentyä.

4 Paljain jaloin kävely tukee lapsen jalkaterän lihaksiston monipuolista kehitystä. Lapsen nilkat ovat vahvat ja jalkaterät joustavat ja liikkuvat, joten terve jalkaterä ei todennäköisesti tarvitse kenkien antamaa tukea.

5 Kesällä on hyvä antaa jalan hengittää. Jalkojen iho ja kynnet joutuvat koville talven aikana. Koko ajan umpinaisen kengän ja sukan suojissa oleviin kynsiin voi tulla herkästi tulehduksia. Hyvä vaihtoehto paljain jaloin kävelylle ovat paljasjalkakengät, joita on saatavissa monessa eri paksuudessa.

Jenni Räinä

Aloita varoen

Aloita kävely paljain jaloin tai paljasjalkakengillä vähän kerrallaan, jotta vältät rasitusvammoja.

Ensimmäisenä päivänä kannattaa kävellä paljain jaloin maksimissaan puoli tuntia. Lisää päivittäistä aikaa hiljalleen, jos rasitusta ei tunnu.

Paljain jaloin kävely ei sovi diabetesta, reumaa tai osteoporoosia sairastavalle, eikä henkilöille, joilla on voimakkaita virheasentoja jalkaterissä.

Lähde: Jalkaterapeutti Elina Hurtta

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja