Julkaistu: 19.05.2015 06:42
-
Päivitetty: 19.05.2015 06:49

Hypi trampoliinilla vartaloon kuntoa ja tasapainoa

  • eijo Päkkilä on itseoppinut volttien tekijä. – Tässä iässä lihasmuisti ei ole enää samaa luokkaa kuin lapsilla, hän sanoo huomanneensa. KUVAT: Jouko HänninenTeijo Päkkilä aloitti trampoliiniharrastuksen kahdeksan vuotta sitten. Aluksi yhdessä lastensa kanssa. Kuva: Jouko Hanninen
    eijo Päkkilä on itseoppinut volttien tekijä. – Tässä iässä lihasmuisti ei ole enää samaa luokkaa kuin lapsilla, hän sanoo huomanneensa. KUVAT: Jouko HänninenTeijo Päkkilä aloitti trampoliiniharrastuksen kahdeksan vuotta sitten. Aluksi yhdessä lastensa kanssa. Kuva: Jouko Hanninen

Hengästynyt mies istahtaa trampoliinin reunalle. Teijo Päkkilällä, 52, on takanaan puoli tuntia trampoliinihyppelyä.

– Sykemittari näyttää, että kaloreita kului reippaat kolmesataa ja syke vaihteli 120–160 välillä.

Omakotitalon pihassa seisova suorakaiteen muotoinen trampoliini on Päkkilän viisihenkisen perheen neljäs.

Ensimmäinen ostettiin lapsille. Heidän myötään myös lasten isä innostui trampoliinista.

– Olen harrastanut trampoliinihyppelyä noin kahdeksan vuotta, Teijo Päkkilä laskee.

AIKUINEN MIES hyppimässä trampoliinilla ei ole tyypillisin näky omakotitaloalueella.

– Kyllähän sitä voi kysyä, kuinka moni viitsii tehdä itsensä hölmöksi, naurahtaa Päkkilä, Seinäjoen lukion apulaisrehtori.

Ennakkoluulot eivät ole aikuista hyppijää vaivanneet. Päkkilä tietää kokemuksesta kuinka hyvää ja tehokasta liikuntaa trampoliini tarjoaa.

– Olen huomannut hyppimisen kehittävän tasapainoa ja kehon hallintaa. Ja esimerkiksi vatsalihakset tulevat hyppimisessä ihan eri kohdista kipeiksi kuin vaikka voimatreeneissä salilla.

HUPIHYPPELYSTÄ alkunsa saanut harrastus on kehittynyt itseopituiksi volteiksi ja liikesarjoiksi.

Taidot kyllä kehittyvät, mutta sen huomaa, että kehon liikemuisti ei ole tällä ikää enää yhtä hyvä kuin lapsilla. Vaikeampia hyppyjä ei niin vain uskalla tehdä.

Teijo Päkkilä olisi harrastusta aloittaessaan kaivannut hyppyopetusta.

Sitä kaipaisi hyppijöille myös Eira Nevanpää, taideliikuntakoulun opettaja.

– Kun näen lapsia hyppimässä trampoliinilla, minun tekisi mieleni käydä sanomassa, että tehkääpä toisin, niin saatte hyppimisestä enemmän irti.

TRAMPOLIINILLA pätevät saman lainalaisuudet kuin muissakin liikuntalajeissa. Jos haluaa kehittyä, pitää hallita perusasiat.

– Ensimmäinen liike, joka trampoliinilla pitää opetella on suorahyppy, Nevanpää sanoo.

Hänen taideliikuntakoulussaan Kurikassa trampoliinivoimistelua on opetettu kymmenisen vuotta.

– Voi tuntua yksinkertaiselta hyppiä suoraan ylös ja alas, mutta sitä se ei ole. Suorahyppy vaatii tiukkaa keskivartalon hallintaa. Muuten katoaa tasapaino ja liike on holtiton.

Jos keskivartalon hallinta on huono, selkänikamat joutuvat hypyissä lujille ja selkä kipeytyy.

TAIDELIIKUNTAKOULUN kasvatti ja nykyinen valmentaja Jenna Kammonen kiipeää kilpatrampoliinille näyttämään, miten tehdään oikeaoppinen suorahyppy.

Hän ottaa silmiinsä kiintopisteen, asettaa jalkansa hartioiden leveydelle mattoon ja keskittyy hyppimään.

Suorahypystä hän vaihtaa hallitusti istumahyppyyn. Koko ajan kroppa on tiukkana pakettina ja käsivarret suorina kylkiä myöten.

– Istumahypyssä pitää kääntää alas tullessa kädet niin, että sormet ovat eteen päin, jolloin käsivarsi ei taitu takamuksen osuessa verkkoon, hän ohjeistaa.

Lopuksi Kammonen heittää lennokkaan kierrevoltin, joka trampoliinivoimistelun Suomen mestarin ja Pohjoismaiden hopeamitalistin tekemänä näyttää kovin helpolta, vaikka ei sitä olekaan.

Juokse trampoliinilla, jos hölkkä ei kiinnosta
Hyppiminen trampoliinilla vastaa teholtaan reipasta juoksua vaihtelevassa maastossa, tulkitsee fysioterapian professori Ari Heinonen tuloksia, jotka Teijo Päkkilä sai puolen tunnin hyppelystään.
 
– Kun trampoliinilla hyppii kovalla tempolla, se käy hyvin an­ae­robisesta liikkumisesta ja rasittavasta treenistä, Heinonen sanoo.
 
Jo pelkkä kävely ympäri trampoliinia on tehokasta.
 
– Joustavalla alustalla käveleminen kasvattaa energiankulutusta enemmän kuin tavallinen kävely. Ei tarvitse edes hyppiä ilmaan.
 
TUTKIMUKSIA trampoliinin fysiologisista hyödyistä on varsin vähän, mutta Heinonen vertaa trampoliinihyppyä maan pinnalla tapahtuvaan hyppimiseen.
 
– Iskutus ei joustavalla pinnalla ole luuston kannalta yhtä tehokasta kuin kovalla pinnalla, mutta hyppyjen nopeat ja poikkeavat liikkeet vaikuttavat suotuisasti luun lujuuteen. Myös alaraajojen lihasten voima kehittyy hyppiessä.
 
– Lisäksi nopeat hyppelyt kehittävät kehon ja tasapainon hallintaa.
 
Parempi tasapaino puolestaan pitää paremmin pystyssä myös maalla.
 
ARI HEINONEN suosittelee trampoliiniliikuntaa aikuisille samoin kuin mitä tahansa muuta liikuntamuotoa.
 
– Jos esimerkiksi hölkkä ei kiinnosta, trampoliinilla hyppely ajaa saman asian.
 
Heinonen muistuttaa aloittelijoita pysymään aluksi kohtuudessa, kuten muitakin lajeja aloitellessa.
 
– Trampoliinilla hyppimisessä tulee myös aina noudattaa turvaohjeita. Yläraaja-, niska- ja päävammojen syitä ovat useat yhtäaikaiset hyppijät ja putoamiset turvaverkottomalta trampoliinilta.
Suorahyppy

Jenna Kammonen näyttää, miten tehdään suorahyppy, trampoliinilla hyppimisen tärkein perusliike, josta jokainen muu liike lähtee.

Hypyn alkaessa jalat ovat hartioiden leveydellä matossa. Ilmassa jalat ovat suorina yhdessä. Kädet ovat tiukasti kiinni kyljissä.

Lisää vauhtia suorahyppyyn saat, kun ojennat kädet ylhäällä ylös niin että korvat peittyvät ja alas tullessa vedät kädet jälleen tiukasti kylkiin.

Liike harjaannuttaa hyvin kehon hallintaa ja keskivartalon lihaksia.

VINKKI: Paras oheistreeni suorahypyn harjoitteluun on käsilläseisonta maassa.

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja