Julkaistu: 17.08.2016 05:00

Työt alkavat ja päättyvät matkalla

  • Antti Valkamalla on sekä kotoa että työpaikalta lyhyt matka bussipysäkille. Kuva: Juhani Salo
    Antti Valkamalla on sekä kotoa että työpaikalta lyhyt matka bussipysäkille. Kuva: Juhani Salo
  • Kirjastonjohtaja Heli Roisko työskentelee matkalla Riihimäeltä Helsinkiin, mutta paluumatkalla hän lukee tai neuloo. Kuva: Tomi Jokela
    Kirjastonjohtaja Heli Roisko työskentelee matkalla Riihimäeltä Helsinkiin, mutta paluumatkalla hän lukee tai neuloo. Kuva: Tomi Jokela
  •  Kirsi Lehto palaa yleensä neljän ja kuuden välissä junalla Hämeenlinnaan. Sitten edessä on vielä ajomatka. Kuva: Markku Tanni
    Kirsi Lehto palaa yleensä neljän ja kuuden välissä junalla Hämeenlinnaan. Sitten edessä on vielä ajomatka. Kuva: Markku Tanni

Kantahämäläiset ovat Tilastokeskuksen mukaan koko maan kolmanneksi ahkerimpia pendelöijiä. Pendelöijät kulkevat töihin oman asuinalueensa ulkopuolelle. Kolmen vuoden takaisista tilastoista selviää, että 41 prosenttia Kanta-Hämeen työssäkäyvistä pendelöi.

Koko maassa kaikista työmatkoista 80 prosenttia on alle 22 kilometrin mittaisia. Alle kymmenellä prosentilla työmatkaa kertyy yli 40 kilometriä suuntaansa.

Kolme kantahämäläistä kertoo, miten tavallista pidemmän työmatkan voi hyödyntää.Töistä palautuu paluumatkalla

 

Töistä palautuu paluumatkalla

Heli Roisko, Rikhardinkadun kirjaston johtaja, Riihimäki–Helsinki

"Lähijunat ovat käyneet tutuksi, sillä kuljen töihin Helsinkiin yleensä viitenä päivänä viikossa. Matkaa kertyy tunti ja 20 minuuttia yhteen suuntaan.
Menen työpaikalle yleensä yhdeksäksi, ja koetan hypätä paluujunaan neljän maissa.

Menomatkalla teen muistioita ja kaikenlaista sellaista työtä, joka vaatii perehtymistä. Minun on helppo keskittyä junassa.
Tietyt junat, kuten puoli kahdeksalta lähtevä R-juna, ovat useimmiten täynnä. Esimerkiksi T-junassa on usein väljempää, sillä se pysähtyy kaikilla asemilla.

Jos pidän etätyöpäivän Riihimäellä, saatan mennä kirjastoon työskentelemään. Onhan kirjasto minulle erittäin tuttu työympäristö.

Paluumatkat ovat minulle palautumisaikaa. Kun olen takaisin kotona, olen jo rauhoittunut päivän töistä.
Paluumatkalla luen tai teen käsitöitä. Parhaillaan minulla on luettavana saksalaisen Timur Vermesin kirja nimeltä Täällä taas."

 

Takapenkin käytäväpaikka, kiitos
Antti Valkama, Tammen toimituspäällikkö, Hämeenlinna–Helsinki

"Olen kulkenut Hämeenlinnan ja Helsingin väliä kymmenisen vuotta, yleensä kolmena päivänä viikossa. Minulla on kotoa bussipysäkille vain pari korttelia matkaa, ja Helsingissäkin työpaikalle on vain lyhyt kävelymatka. Työmatkaan menee puolisentoista tuntia suuntaansa.

Hyppään bussiin yleensä kello 8.15, mutta paluubussit vaihtelevat päivittäin. Suosikkipaikkani on bussin takaosassa, edestä katsottuna oikealla puolen.
Jos mahdollista, menen käytäväpaikalle, koska työskentelen yleensä kannettavalla tietokoneella. Ikkunapaikalla kyynärpää ottaa ikävästi kiinni bussin seinään.

Käytän työmatkat yleensä mennen tullen työskentelyyn. Joskus jos oikein laiskottaa, saatan paluumatkalla pyöriä muuten vain netissä.
Pystyn tekemään bussissa kaikkea sellaista työtä, mihin vaaditaan vain kannettava tietokone ja kirja. Yleensä toimitan ja käännän tekstejä työmatkoilla.

Bussi on loistava työskentelypaikka, sillä siellä ei voi tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Työpaikalla tulee ymmärrettävästi aina keskeytyksiä.

Kun vertaan nykyistä työmatkailua kymmenen vuoden takaiseen, eroa on lähinnä siinä, että nykyään käytän bussissa enemmän nettiä.
Etätyöpäivinä en tarvitse kummoisia rituaaleja, vaan pääsen kotona hyvin työmoodiin. Koska kustannustoimitan mangaa, käytän etätyöpäiviä toisinaan siihen, että luen sarjakuvia kotisohvalla."

Juttusille, kun junat ovat myöhässä
Kirsi Lehto, Bonnierin liiketoiminnan kehitysjohtaja, Hämeenlinna–Helsinki

"Kuljen junalla Helsinkiin ja käytän työmatkat mennen tullen työskentelyyn. Lähden töihin yleensä kahdeksalta, mutta valitsen paluujunan vähän vaihtelevasti.
Junassa perkaan sähköposteja ja teen sellaisia töitä, jotka vaativat suunnittelua. 

Olen ollut nykyisessä työssäni reilun vuoden. Työmatkaan kuluu yhteensä noin 2,5 tuntia suuntaansa, sillä minun täytyy ensin ajaa Hämeenlinnan rautatieasemalle. Helsingissä kävelymatkaa tulee kymmenisen minuuttia.

Olen oppinut tunnistamaan kasvoista muutamia muitakin henkilöitä, jotka pendelöivät samaa väliä. Olemme ajautuneet juttusille, kun junat ovat myöhässä. Silloin laskeskelemme esimerkiksi, pääseekö perille nopeammin, jos vaihtaa Tikkurilassa paikallisjunaan.

Teen yleensä yhden etäpäivän viikossa. Etäpäivinä minun on helppo napsauttaa työvaihde päälle, vaikka olenkin kotona. Etäpäivinä teen esimerkiksi raportteja.
Palaverit täytyy tosin muistaa aina sopia tavallisiin työpäiviin, sillä ihmiset ovat tottuneet tapaamaan kasvotusten.

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van