Julkaistu: 10.01.2017 06:00

Hauhon hopea-aarteen tarina tänään televisiossa

  • Tältä alueelta Reijo Hyvönen ja muut Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät muun muassa viikinkiaikaiseksi arvioituja koruja. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto
    Tältä alueelta Reijo Hyvönen ja muut Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät muun muassa viikinkiaikaiseksi arvioituja koruja. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto

Yle TV1:ssä alkaa tänään kello 20 dokumentaarinen reality-sarja Menneisyyden metsästäjät, jossa seurataan historian hämäriin uppoutunutta ryhmää suomalaisten muinaisaarteiden jäljillä. 

Kuusihenkinen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -ryhmä tekee sarjassa metallinpaljastimien avulla maan alta uskomattomia aarrelöytöjä, jotka sijoittuvat Suomen historiassa varhaisesta rautakaudesta lähelle nykypäivää. 

Sarjan kerrontaa elävöittävät upeat maisemakuvat kotimaan luonnosta sekä historialliset kertomukset myyttisistä taisteluista, julmista merirosvoista, taistelevista viikingeistä ja raivoisista ryöstäjistä. Suomen historia todellakin osoittautuu löytöjen perusteella tarua ihmeellisemmäksi!

Tiistaina 17.1. nähtävässä jaksossa suuri yleisö pääsee seuraamaan Hauhon hopea-aarteen löytymistä. 


Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysi hauholaisesta kylästä viikinkiaikaisen hopeakätkön vuonna 2015. Sama metallinilmaisinryhmä on löytänyt muitakin maineikkaita löytöjä, kuten Laukon kartanon kotkariipuksen ja Janakkalan miekkamiehen haudan.

Kätkö löytyi pellosta paikalta, jossa ilmakuvien mukaan oli tummempaa maata merkkinä vanhasta asutuksesta. Kätkö koostuu kahdeksasta hopearahasta, jotka ajoittuvat 900-luvulta 1 000-luvun alkupuolelle. Joukossa on saksalaisia ja englantilaisia rahoja sekä persialaisen samanididynastian dirhemi. 

Rahakätkön lähistöltä paikannettiin muutakin rautakauden esineistöä, kuten pronssinen kupurasolki ja rautakirves. 

Löytöjen perusteella paikalla on rautakaudella sijainnut asuinpaikka ja kalmisto, joista esineet ovat peräisin. Kylästä, jonka mailta löytö tehtiin, on mainintoja jo keskiajalta. Uudet löydöt vahvistavat kuvaa siitä, että samalla paikalla on asuttu jo rautakaudella.


Metallietsintä on viime vuosina kasvattanut nopeasti suosiota, ja harrastajat ovat tehneet useita merkittäviä löytöjä.

Metallinetsintään tarvitaan maanomistajan lupa, ja historiallisista löydöistä on oltava yhteydessä Museovirastoon. Kiinteillä muinaisjäännöksillä, kuten kalmistoilla kaivaminen on lailla kielletty.


Tutustu sarjaan
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/menneisyyden-metsastajat
https://areena.yle.fi/1-3812175
 

Yleisö täytti tienpenkan Jyväskylän Suurajojen Luopioisten takamaaston pikiksellä. Vauhdissa Jorma Lusenius.

Äskettäin esitettiin lehdessä varsin kohtuullinen toivomus säännöllisen linja-autoliikenteen ulottamisesta aina Aulangon tornille saakka.Meihin on nyt otettu yhteyttä paikallisten liikennöitsijöiden taholta ja todettu, että vuonna 1965 on tuollaisen linjan avaamiseksi anottu lupaakin, mutta kaupungi

Kivihiisi Markus Tanninen veisti keskiaikamarkkinoilla vuolukivestä jumalpatsasta. Hänen tavoitteenaan on veistää ainakin kymmenen viikinkikulttuuriin kuulunutta jumalaa. Kuva: Riku Hasari

Rautionajan takomon kenttäahjon hiillos hehkuu punaisena sepän kuumentaessa rautaa ja polkiessa ahjoon lisää ilmaa.Sitten hänen vasaransa jatkaa esineen takomista ihmisten kokoontuessa älypuhelimet ojossa kuvaamaan tapahtumaa.