Julkaistu: 28.04.2017 06:47

Ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan

  •                                                                  Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
    Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Viime keväänä käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan.

Jatkokoulutuspaikkaa hakevat nuoret miettivät hyvin tarkasti ja rajatusti sen, mihin he haluavat hakea. Jos yhteishakupapereihin laitetaan useampi vaihtoehto, silloin voidaan valita sellaiset koulutusohjelmat, joihin ei varmasti pääse sisälle.

Tällä tavalla opiskelijat varmistavat sen, että vielä seuraavan vuoden yhteyshaussa he voivat hakea ensikertalaisena korkeakouluihin.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajalle Jukka Eero Vuoriselle opiskelemaan hakevien taktikointi on tuttua.

- Kyllä tällaista ilmiötä on. Kun kiintiöt viime keväänä tulivat, vain 250 nuorta hyötyi niistä. Siinä mielessä ensikertalaisten kiintiöt ovat vaikuttaneet tehottomilta, mutta ehkä ne alkavat tehota muutaman vuoden kuluessa, Vuorinen sanoo Lännen Medialle.

Opiskelijoiden taktikointi johtaa käytännössä siihen, että yo-kokeiden jälkeen edessä voi olla välivuosi tai useampi, jos ovet mieluisimpaan opiskelupaikkaan eivät kertayrittämällä avaudu.

Ensikertalaiskiintiöt eivät siis ainakaan vielä näytä tukevan hallituksen toiveita nopeuttaa nuorten opintoja ja siirtymistä työelämään.

- Koko homman tarkoitus on se, että kiintiöt vaikuttaisivat, mutta eivät kohtuuttoman paljon. Kiintiöiden määrittäminen oikealle tasolle on kuitenkin haastavaa, ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sanoo.

OKM:ssä tarkkoja lukuja siitä, miten paljon opiskelijoiden taktikointi ensikertalaisuuden säilyttämiseksi, ei ole.

Tilannetta seurataan tarkasti, jotta saadaan pidemmän ajan tietoa siitä, mihin suuntaan käytäntö johtaa.

- Kiintiöt on saatava sellaiselle tasolle, että opiskelijoiden aloitusikä laskisi, Hyvönen sanoo.

Abit pitävät kiintiöitä hyvänä

Tämän kevään abiturientit Sara Hyvärinen ja Vilma Hoikkaniemi  ovat miettineet hyvin tarkasti, minne he haluavat hakea. Yhteishakupapereihin molemmat laittoivat kaksi kohdetta.

Hyvärisen ykkösvaihtoehto on oikeustieteellinen, jonne hän valmistuu preppauskurssien avulla. Hoikkaniemi toivoo pääsevänsä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, jossa hän haluaisi lukea kasvatuspsykologiaa.

Jos kuitenkin kävisi niin, että opiskelupaikkaa kovasta yrittämisestä huolimatta ei saisi, välivuosi ei olisi katastrofi.

- Pidän välivuoden vain jos en pääse jompaankumpaan paikkaan. Välivuosi ei olisi katastrofi, koska silloin voisi tehdä työtä, Hoikkaniemi sanoo.

Hyvärinen on ystävänsä kanssa samoilla linjoilla.

- Välivuosi ei olisi ongelma, sillä minulla on jo nyt töitä.

Ensikertalaiskiintiötä molemmat abiturientit pitävät hyvänä asiana. Heidän mielestään on reilua, että ensikertalaiset ovat etusijalla korkeakoulujen yhteyshaussa.

- On ehdottomasti hyvä, että etusija annetaan niille, joilla ei jatkotutkintoa vielä ole, Hyvärinen sanoo.

Korkeakoulut päättävät itse kiintiöiden suuruudesta

Korkeakoulut voivat itse määritellä sen, miten paljon aloituspaikoista varataan ensikertalaisille. Prosentit voivat vaihdella aloittain paljonkin.

Aloituspaikkojen korvamerkintä ensimmäistä kertaa hakeville nuorille on vain yksi hallituksen keino nopeuttaa nuorten opiskelujen aloittamista ja lopulta työelämään siirtymistä.

Kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen opintojaan jatkaa vain joka kolmas abiturientti. Korkeakouluopintojen aloittavien keski-ikä on noussut yli 20 ikävuoden.

- Kiintiöt eivät ole ainoa keino, jolla tilannetta yritetään korjata, Ilmari Hyvönen sanoo.

Viime vuoden lopulla OKM:n työryhmän loppuraportissa esiteltiin keinoja, miten korkeakoulujen hakua voidaan uudistaa.

Ensikertalaiskiintiöiden lisäksi työryhmän esityksen mukaan tulevaisuudessa pääosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan pääosin ylioppilastutkinnon perusteella ja toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella.

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van