Julkaistu: 28.04.2017 06:47

Ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan

  •                                                                  Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
    Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Viime keväänä käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan.

Jatkokoulutuspaikkaa hakevat nuoret miettivät hyvin tarkasti ja rajatusti sen, mihin he haluavat hakea. Jos yhteishakupapereihin laitetaan useampi vaihtoehto, silloin voidaan valita sellaiset koulutusohjelmat, joihin ei varmasti pääse sisälle.

Tällä tavalla opiskelijat varmistavat sen, että vielä seuraavan vuoden yhteyshaussa he voivat hakea ensikertalaisena korkeakouluihin.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajalle Jukka Eero Vuoriselle opiskelemaan hakevien taktikointi on tuttua.

- Kyllä tällaista ilmiötä on. Kun kiintiöt viime keväänä tulivat, vain 250 nuorta hyötyi niistä. Siinä mielessä ensikertalaisten kiintiöt ovat vaikuttaneet tehottomilta, mutta ehkä ne alkavat tehota muutaman vuoden kuluessa, Vuorinen sanoo Lännen Medialle.

Opiskelijoiden taktikointi johtaa käytännössä siihen, että yo-kokeiden jälkeen edessä voi olla välivuosi tai useampi, jos ovet mieluisimpaan opiskelupaikkaan eivät kertayrittämällä avaudu.

Ensikertalaiskiintiöt eivät siis ainakaan vielä näytä tukevan hallituksen toiveita nopeuttaa nuorten opintoja ja siirtymistä työelämään.

- Koko homman tarkoitus on se, että kiintiöt vaikuttaisivat, mutta eivät kohtuuttoman paljon. Kiintiöiden määrittäminen oikealle tasolle on kuitenkin haastavaa, ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sanoo.

OKM:ssä tarkkoja lukuja siitä, miten paljon opiskelijoiden taktikointi ensikertalaisuuden säilyttämiseksi, ei ole.

Tilannetta seurataan tarkasti, jotta saadaan pidemmän ajan tietoa siitä, mihin suuntaan käytäntö johtaa.

- Kiintiöt on saatava sellaiselle tasolle, että opiskelijoiden aloitusikä laskisi, Hyvönen sanoo.

Abit pitävät kiintiöitä hyvänä

Tämän kevään abiturientit Sara Hyvärinen ja Vilma Hoikkaniemi  ovat miettineet hyvin tarkasti, minne he haluavat hakea. Yhteishakupapereihin molemmat laittoivat kaksi kohdetta.

Hyvärisen ykkösvaihtoehto on oikeustieteellinen, jonne hän valmistuu preppauskurssien avulla. Hoikkaniemi toivoo pääsevänsä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, jossa hän haluaisi lukea kasvatuspsykologiaa.

Jos kuitenkin kävisi niin, että opiskelupaikkaa kovasta yrittämisestä huolimatta ei saisi, välivuosi ei olisi katastrofi.

- Pidän välivuoden vain jos en pääse jompaankumpaan paikkaan. Välivuosi ei olisi katastrofi, koska silloin voisi tehdä työtä, Hoikkaniemi sanoo.

Hyvärinen on ystävänsä kanssa samoilla linjoilla.

- Välivuosi ei olisi ongelma, sillä minulla on jo nyt töitä.

Ensikertalaiskiintiötä molemmat abiturientit pitävät hyvänä asiana. Heidän mielestään on reilua, että ensikertalaiset ovat etusijalla korkeakoulujen yhteyshaussa.

- On ehdottomasti hyvä, että etusija annetaan niille, joilla ei jatkotutkintoa vielä ole, Hyvärinen sanoo.

Korkeakoulut päättävät itse kiintiöiden suuruudesta

Korkeakoulut voivat itse määritellä sen, miten paljon aloituspaikoista varataan ensikertalaisille. Prosentit voivat vaihdella aloittain paljonkin.

Aloituspaikkojen korvamerkintä ensimmäistä kertaa hakeville nuorille on vain yksi hallituksen keino nopeuttaa nuorten opiskelujen aloittamista ja lopulta työelämään siirtymistä.

Kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen opintojaan jatkaa vain joka kolmas abiturientti. Korkeakouluopintojen aloittavien keski-ikä on noussut yli 20 ikävuoden.

- Kiintiöt eivät ole ainoa keino, jolla tilannetta yritetään korjata, Ilmari Hyvönen sanoo.

Viime vuoden lopulla OKM:n työryhmän loppuraportissa esiteltiin keinoja, miten korkeakoulujen hakua voidaan uudistaa.

Ensikertalaiskiintiöiden lisäksi työryhmän esityksen mukaan tulevaisuudessa pääosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan pääosin ylioppilastutkinnon perusteella ja toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella.

Katja Ojala asioi Forssan Terveystalolla tällä kertaa päivystysluonteisella ajalla, eikä muistutusviestiä tästä syystä tarvittu. Monesti se on kuitenkin pelastanut unohdukselta. Ojalan otti vastaan sairaanhoitaja Camilla Rautanen.  Kuva: Tapio Tuomela

Yksityisestä terveydenhuollosta tutut tekstiviestimuistutukset laajenevat enenevissä määrin myös julkiselle puolelle.Perusterveydenhuollon ajoista muistutuksen on saattanut saada jo pitkään, mutta tämän vuoden puolella käytäntö on monin paikoin laajentunut myös erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi Kan

Lorna Culverwell on kerännyt neljän vuoden aikana yli 37 000 hyttystä ympäri Suomea. Repussa kulkeva hyönteisimuri herättää ihmetystä ohikulkijoissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulalaisen Lorna Culverwellin työmaana on koko Suomi ja työvälineenä hyönteisimuri.Culverwellin kenttätyön ansiosta Suomen hyttyslajien listalla on nyt 41 lajia aiemman 38:n sijaan.Hän valmistelee väitöstutkimustaan Suomen hyttyslajistosta ja kartoittaa Suomessa eläviä hyttysiä.

Seppo Niemi-Nikkolan maitorekan takana on pieni kylmiö maitonäytteille. Maitokuski tekee osansa laadunvalvontaketjussa. Kuva: Krista Luoma

Kun Seppo Niemi-Nikkola aloitteli maitokuskina, maito haettiin tonkista laiturilta.Elettiin 1960-lukua. Niemi-Nikkolan isä, joka oli myös aikoinaan maitokuski, pyysi joskus poikansa apumieheksi keräilykierrokselle.- Isä tuli joskus herättämään, kun hänellä oli selkä kipeänä.

Diskosika Elektrus Erektus on valmis laajentamaan reviirinsä Keski-Eurooppaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Kuka artisti saapuu omalle keikalleen varttia ennen h-hetkeä, on valmis lauteille viittä minuuttia ennen show'ta ja 10 minuuttia myöhemmin kääntää Corollansa nokan kohti kotia?Diskosika tietenkin. Hän, joka on esiintynyt Suomessa noin 100 kertaa ja tehnyt Baltiassa 15 keikan kiertueen.

Kuva: Jaakko Posti / Lännen Media

Turun saaristossa, Nauvon eteläpuolella sijaitsee Rockelholmin saari, jossa elettiin vielä 1960-luvulla vilkasta kalastajaelämää.Lapsuutensa saarella viettänyt Åsa Karlsson muistaa vielä tarkasti, kuinka siihen aikaan suurta herkkua, kampelaa, savustettiin.