Julkaistu: 11.05.2017 14:18
-
Päivitetty: 11.05.2017 16:08

Sähkönsiirtohintojen roimia korotuksia halutaan nyt rajoittaa – tästä kohusta lakiesitys lähti

  •                                                                  Kuva: Joel Maisalmi
    Kuva: Joel Maisalmi

Hallitus haluaa rajoittaa sähkönsiirtohintojen korotuksia. Sähkömarkkinalakiin kohdistuva muutos jätettiin tänään torstaina eduskunnalle.

Samassa yhteydessä valtioneuvosto jätti eduskunnalle esityksen maakaasumarkkinalaiksi.

Esityksen mukaan sähkönsiirtomaksuihin tulisi korkeintaan vuotuinen 15 prosentin korotuskatto. Toistuvat 15 prosentin korotukset eivät myöskään olisi esityksen mukaan sallittuja. Lakimuutoksen on määrä astua voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen käsitellyt.

- Verkonhaltijat tietävät jatkossa, mikä on sallittua ja mikä ei, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi esityksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

Erityisesti sähkönsiirtohintojen korotuksia koskeva esitys on perua vuonna 2016 alkaneista sähkönsiirtoyhtiöiden tekemistä hinnankorotuksista. Kuluttajat ja media nostivat äläkän tuolloin tehdyistä korotuksista. Yksi syy kohuun oli, ettei omaa sähkönsiirtoyhtiötä voi kilpailuttaa, ainoastaan sähkösopimuksen.

Kohun keskellä Caruna

Julkinen kohu käynnistyi tammikuussa 2016, kun Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti korottavansa sähkönsiirtohintojaan. Kohua syntyi myös korotuksen ilmoitustavasta.

Caruna ilmoitti korotusten olevan 22–27 prosenttia, mutta korotuslukuihin oli laskettu mukaan myös sähkövero. Ilman sähköveroa korotus oli huomattavasti yhtiön ilmoittamia lukuja suurempi.

Caruna joutui myrskynsilmään, vaikka muutkin sähkönsiirtoyhtiöt nostivat siirtohintojaan. Osa yhtiöistä, kuten toinen suuri siirtoyhtiö Elenia, vältti osan korotusten aiheuttamasta kielteisestä julkisuudesta ilmoittamalla korotukset myös sähköverottomin hinnoin. Kaikkiaan Suomessa on sähkönjakeluyhtiöitä noin 80.

Kuitenkin Carunan hinnankorotuksista tuli valituksia sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle KKV:lle että sähkönsiirtohintoja valvovalle Energiavirastolle. Kuluttaja-asiamies väläytti tuolloin mahdollisuutta ryhmäkanteelle.

Silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) myös vaati Energiavirastolta selvitystä korotuksista, minkä ministeriö myös sai.

Sopu syntyi KKV:n kanssa

Caruna pääsi helmikuussa kuitenkin kuluttaja-asiamiehen Päivi Hentusen kanssa sopuun yhtiön tekemistä korotuksista niin, että yhtiö sopi jaksottavansa korotukset. Caruna sitoutui olemaan tekemättä hinnankorotuksia 2017, ja se ilmoitti laskevansa sähkönsiirron kiinteitä perusmaksuja 25 prosenttia helmikuun loppuun 2017 saakka.

Sovun myötä kuluttaja-asiamies vetäytyi ryhmäkanteesta.

- Ryhmäkanne on kuitenkin aina viimesijainen keino, johon turvaudutaan, jos mikään muu keino ei toimi, Hentunen kommentoi KKV:n helmikuussa 2016 julkaisemassa tiedotteessa.

Määräaikainen korotus ei kuitenkaan saanut poliitikoita vetäytymään hinnankorotuksia rajoittavilta lakimuutoksilta.

Miksi hintoja korotettiin?

Sähköverkkoyhtiöt, kuten Caruna, ovat perustelleet vuonna 2016 aloitettuja siirtohintakorotuksiaan sähkömarkkinalain vaatimalla sähkönjakelun varmuudella.

Kyse on siis samasta laista, jota tänään eduskunnalle jätetty esitys tähtää muuttamaan.

Tällä hetkellä voimassa oleva sähkömarkkinalaki edellyttää, että vuoteen 2028 mennessä sähkökatkokset saavat kestää enintään 36 tuntia haja-asutusalueilla ja asemakaava-alueella enintään kuusi tuntia. Vaatimuksen vuoksi verkkoyhtiöt ovat alkaneet korvata erityisesti ilmakaapeleitaan maakaapeloinnilla.

Siirtohintojen korotuksilla pyritään yhtiöiden mukaan rahoittamaan maakaapelointi-investointeja. Kaapelointi on kuitenkin aiheuttanut kritiikkiä.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi totesi Lännen Medialle antamassaan haastattelussa (16.2.), että sähköverkon toimintavarmuutta ylläpitäisi jo riittävä ilmajohtojen reunametsien hoito. Kaapelointi on hänen mukaansa ainakin paikoin tarpeetonta.

Energiateollisuuden sähköverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen kuitenkin vastasi, että kaapeloinnilla korvataan jo muutenkin vanhentunutta ilmajohtoverkkoa. Kaapelointi helpottaa Hännisen mukaan yhteistyötä myös maanomistajien kanssa.

- Laki ei edellytä kaapelointia, mutta kokemuksen mukaan se on tehokkain tapa saavuttaa toimintavarmuusperiaatteet, Järvinen kommentoi Lännen Medialle helmikuussa.

Energiavirasto valvoo

Suomessa Energiaviraston tehtävä on valvoa, että sähkönsiirtoyhtiöiden keräämä tuotto pysyy kohtuullisena. Sähköverkkoyhtiöiden korotukset ajoittuivat vuoden 2016 alkuun pitkälti myös siksi, että vuoden 2015 lopussa päättyi viraston edellinen valvontajakso.

Nykyinen valvontajakso, jolle vuonna 2016 tehdyt hinnankorotuksetkin ajoittuvat, päättyy vuonna 2019. Valvontajaksoa koskevat päätökset siitä, onko yhtiöiden tuotot olleet kohtuullisia, tulevat aikaisintaan vuonna 2020.

Torstaina jätetyn lakimuutosesityksen mukaan Energiavirasto valvoisi sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua jatkossakin. LM-HäSa

Oikaisu 11.5.2017 klo 16.10:

Kenneth Hännisen nimen kirjoitusasu korjattu. Alkuperäisessä jutussa luki Kenneth Järvinen.

Kommentit

Hyvä, että ylisuuret korotukset suitsitaan, sillä nykyjärjestelmän toimistojoukon hämääminen maakaapeloinnin määrällä on täyttä silmänlumetta eikä lopputuloksena ole häiriötön siirtoverkko. Jos siirtohintoja suitsiva joukko tarkastelisi maakaapelointia kriittisesti, huomaisivat nopeasti, ettei pelto- ja kaava-alueilla suoritetuilla maakaapeloinnilla ole muuta hyötyä kuin sähköyhtiön kustannustehokas tapa korottaa siirtohintoja. Ongelmalliset avosiirtolinjat kulkevat metsissä (ei maakaapeloidut) ja sähköyhtiöiden näyttävät (ja kalliit) helikopteriraivaukset hyväksytään toimistotarkastajien aploodein. Vuosia sitten, kun sijoittajat ostivat sähköyhtiöitä linjamiehet siirrettiin työttömyyskortistoon ja sijoitetun pääoman osinkotuotto kohosi pilviin. Nyt asioita ymmärtämättä toimistojoukko hyväksyy ylihintaiset ja suuruudenhullut helikopteriraivaukset, vaikka muutama sähköalan metsuri tekisi saman työn kesäaikana kymmenesosakustannuksin.

Carunan toteuttama siirtohintojenkorotus oli tarkasti suunniteltu ja tähtäsi suurimpaan mahdolliseen tuloutukseen. He korottivat perusmaksua, joka on saman suuruinen riippumatta siitä, paljonko sähköä käyttää. Jos korotus olisi tehty sähkön siirtohintoihin, sen vaikutus olisi ollut sidoksissa sähkön kulutukseen. Tämä heidän toteuttamansa korotustapa nostaa eniten sellaisten talouksien menoja, joiden sähkön kulutus on pientä. Esim. omasta sähkölaskuni osalta perusmaksun osuus on noin kolmannes.
Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van