Julkaistu: 11.05.2017 14:18
-
Päivitetty: 11.05.2017 16:08

Sähkönsiirtohintojen roimia korotuksia halutaan nyt rajoittaa – tästä kohusta lakiesitys lähti

  •                                                                  Kuva: Joel Maisalmi
    Kuva: Joel Maisalmi

Hallitus haluaa rajoittaa sähkönsiirtohintojen korotuksia. Sähkömarkkinalakiin kohdistuva muutos jätettiin tänään torstaina eduskunnalle.

Samassa yhteydessä valtioneuvosto jätti eduskunnalle esityksen maakaasumarkkinalaiksi.

Esityksen mukaan sähkönsiirtomaksuihin tulisi korkeintaan vuotuinen 15 prosentin korotuskatto. Toistuvat 15 prosentin korotukset eivät myöskään olisi esityksen mukaan sallittuja. Lakimuutoksen on määrä astua voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen käsitellyt.

- Verkonhaltijat tietävät jatkossa, mikä on sallittua ja mikä ei, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi esityksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

Erityisesti sähkönsiirtohintojen korotuksia koskeva esitys on perua vuonna 2016 alkaneista sähkönsiirtoyhtiöiden tekemistä hinnankorotuksista. Kuluttajat ja media nostivat äläkän tuolloin tehdyistä korotuksista. Yksi syy kohuun oli, ettei omaa sähkönsiirtoyhtiötä voi kilpailuttaa, ainoastaan sähkösopimuksen.

Kohun keskellä Caruna

Julkinen kohu käynnistyi tammikuussa 2016, kun Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti korottavansa sähkönsiirtohintojaan. Kohua syntyi myös korotuksen ilmoitustavasta.

Caruna ilmoitti korotusten olevan 22–27 prosenttia, mutta korotuslukuihin oli laskettu mukaan myös sähkövero. Ilman sähköveroa korotus oli huomattavasti yhtiön ilmoittamia lukuja suurempi.

Caruna joutui myrskynsilmään, vaikka muutkin sähkönsiirtoyhtiöt nostivat siirtohintojaan. Osa yhtiöistä, kuten toinen suuri siirtoyhtiö Elenia, vältti osan korotusten aiheuttamasta kielteisestä julkisuudesta ilmoittamalla korotukset myös sähköverottomin hinnoin. Kaikkiaan Suomessa on sähkönjakeluyhtiöitä noin 80.

Kuitenkin Carunan hinnankorotuksista tuli valituksia sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle KKV:lle että sähkönsiirtohintoja valvovalle Energiavirastolle. Kuluttaja-asiamies väläytti tuolloin mahdollisuutta ryhmäkanteelle.

Silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) myös vaati Energiavirastolta selvitystä korotuksista, minkä ministeriö myös sai.

Sopu syntyi KKV:n kanssa

Caruna pääsi helmikuussa kuitenkin kuluttaja-asiamiehen Päivi Hentusen kanssa sopuun yhtiön tekemistä korotuksista niin, että yhtiö sopi jaksottavansa korotukset. Caruna sitoutui olemaan tekemättä hinnankorotuksia 2017, ja se ilmoitti laskevansa sähkönsiirron kiinteitä perusmaksuja 25 prosenttia helmikuun loppuun 2017 saakka.

Sovun myötä kuluttaja-asiamies vetäytyi ryhmäkanteesta.

- Ryhmäkanne on kuitenkin aina viimesijainen keino, johon turvaudutaan, jos mikään muu keino ei toimi, Hentunen kommentoi KKV:n helmikuussa 2016 julkaisemassa tiedotteessa.

Määräaikainen korotus ei kuitenkaan saanut poliitikoita vetäytymään hinnankorotuksia rajoittavilta lakimuutoksilta.

Miksi hintoja korotettiin?

Sähköverkkoyhtiöt, kuten Caruna, ovat perustelleet vuonna 2016 aloitettuja siirtohintakorotuksiaan sähkömarkkinalain vaatimalla sähkönjakelun varmuudella.

Kyse on siis samasta laista, jota tänään eduskunnalle jätetty esitys tähtää muuttamaan.

Tällä hetkellä voimassa oleva sähkömarkkinalaki edellyttää, että vuoteen 2028 mennessä sähkökatkokset saavat kestää enintään 36 tuntia haja-asutusalueilla ja asemakaava-alueella enintään kuusi tuntia. Vaatimuksen vuoksi verkkoyhtiöt ovat alkaneet korvata erityisesti ilmakaapeleitaan maakaapeloinnilla.

Siirtohintojen korotuksilla pyritään yhtiöiden mukaan rahoittamaan maakaapelointi-investointeja. Kaapelointi on kuitenkin aiheuttanut kritiikkiä.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi totesi Lännen Medialle antamassaan haastattelussa (16.2.), että sähköverkon toimintavarmuutta ylläpitäisi jo riittävä ilmajohtojen reunametsien hoito. Kaapelointi on hänen mukaansa ainakin paikoin tarpeetonta.

Energiateollisuuden sähköverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen kuitenkin vastasi, että kaapeloinnilla korvataan jo muutenkin vanhentunutta ilmajohtoverkkoa. Kaapelointi helpottaa Hännisen mukaan yhteistyötä myös maanomistajien kanssa.

- Laki ei edellytä kaapelointia, mutta kokemuksen mukaan se on tehokkain tapa saavuttaa toimintavarmuusperiaatteet, Järvinen kommentoi Lännen Medialle helmikuussa.

Energiavirasto valvoo

Suomessa Energiaviraston tehtävä on valvoa, että sähkönsiirtoyhtiöiden keräämä tuotto pysyy kohtuullisena. Sähköverkkoyhtiöiden korotukset ajoittuivat vuoden 2016 alkuun pitkälti myös siksi, että vuoden 2015 lopussa päättyi viraston edellinen valvontajakso.

Nykyinen valvontajakso, jolle vuonna 2016 tehdyt hinnankorotuksetkin ajoittuvat, päättyy vuonna 2019. Valvontajaksoa koskevat päätökset siitä, onko yhtiöiden tuotot olleet kohtuullisia, tulevat aikaisintaan vuonna 2020.

Torstaina jätetyn lakimuutosesityksen mukaan Energiavirasto valvoisi sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua jatkossakin. LM-HäSa

Oikaisu 11.5.2017 klo 16.10:

Kenneth Hännisen nimen kirjoitusasu korjattu. Alkuperäisessä jutussa luki Kenneth Järvinen.

Kommentit

Hyvä, että ylisuuret korotukset suitsitaan, sillä nykyjärjestelmän toimistojoukon hämääminen maakaapeloinnin määrällä on täyttä silmänlumetta eikä lopputuloksena ole häiriötön siirtoverkko. Jos siirtohintoja suitsiva joukko tarkastelisi maakaapelointia kriittisesti, huomaisivat nopeasti, ettei pelto- ja kaava-alueilla suoritetuilla maakaapeloinnilla ole muuta hyötyä kuin sähköyhtiön kustannustehokas tapa korottaa siirtohintoja. Ongelmalliset avosiirtolinjat kulkevat metsissä (ei maakaapeloidut) ja sähköyhtiöiden näyttävät (ja kalliit) helikopteriraivaukset hyväksytään toimistotarkastajien aploodein. Vuosia sitten, kun sijoittajat ostivat sähköyhtiöitä linjamiehet siirrettiin työttömyyskortistoon ja sijoitetun pääoman osinkotuotto kohosi pilviin. Nyt asioita ymmärtämättä toimistojoukko hyväksyy ylihintaiset ja suuruudenhullut helikopteriraivaukset, vaikka muutama sähköalan metsuri tekisi saman työn kesäaikana kymmenesosakustannuksin.

Carunan toteuttama siirtohintojenkorotus oli tarkasti suunniteltu ja tähtäsi suurimpaan mahdolliseen tuloutukseen. He korottivat perusmaksua, joka on saman suuruinen riippumatta siitä, paljonko sähköä käyttää. Jos korotus olisi tehty sähkön siirtohintoihin, sen vaikutus olisi ollut sidoksissa sähkön kulutukseen. Tämä heidän toteuttamansa korotustapa nostaa eniten sellaisten talouksien menoja, joiden sähkön kulutus on pientä. Esim. omasta sähkölaskuni osalta perusmaksun osuus on noin kolmannes.
Katja Ojala asioi Forssan Terveystalolla tällä kertaa päivystysluonteisella ajalla, eikä muistutusviestiä tästä syystä tarvittu. Monesti se on kuitenkin pelastanut unohdukselta. Ojalan otti vastaan sairaanhoitaja Camilla Rautanen.  Kuva: Tapio Tuomela

Yksityisestä terveydenhuollosta tutut tekstiviestimuistutukset laajenevat enenevissä määrin myös julkiselle puolelle.Perusterveydenhuollon ajoista muistutuksen on saattanut saada jo pitkään, mutta tämän vuoden puolella käytäntö on monin paikoin laajentunut myös erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi Kan

Lorna Culverwell on kerännyt neljän vuoden aikana yli 37 000 hyttystä ympäri Suomea. Repussa kulkeva hyönteisimuri herättää ihmetystä ohikulkijoissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulalaisen Lorna Culverwellin työmaana on koko Suomi ja työvälineenä hyönteisimuri.Culverwellin kenttätyön ansiosta Suomen hyttyslajien listalla on nyt 41 lajia aiemman 38:n sijaan.Hän valmistelee väitöstutkimustaan Suomen hyttyslajistosta ja kartoittaa Suomessa eläviä hyttysiä.

Seppo Niemi-Nikkolan maitorekan takana on pieni kylmiö maitonäytteille. Maitokuski tekee osansa laadunvalvontaketjussa. Kuva: Krista Luoma

Kun Seppo Niemi-Nikkola aloitteli maitokuskina, maito haettiin tonkista laiturilta.Elettiin 1960-lukua. Niemi-Nikkolan isä, joka oli myös aikoinaan maitokuski, pyysi joskus poikansa apumieheksi keräilykierrokselle.- Isä tuli joskus herättämään, kun hänellä oli selkä kipeänä.

Diskosika Elektrus Erektus on valmis laajentamaan reviirinsä Keski-Eurooppaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Kuka artisti saapuu omalle keikalleen varttia ennen h-hetkeä, on valmis lauteille viittä minuuttia ennen show'ta ja 10 minuuttia myöhemmin kääntää Corollansa nokan kohti kotia?Diskosika tietenkin. Hän, joka on esiintynyt Suomessa noin 100 kertaa ja tehnyt Baltiassa 15 keikan kiertueen.

Kuva: Jaakko Posti / Lännen Media

Turun saaristossa, Nauvon eteläpuolella sijaitsee Rockelholmin saari, jossa elettiin vielä 1960-luvulla vilkasta kalastajaelämää.Lapsuutensa saarella viettänyt Åsa Karlsson muistaa vielä tarkasti, kuinka siihen aikaan suurta herkkua, kampelaa, savustettiin.