Julkaistu: 18.05.2017 12:13

Hämäläisnuoret menestyivät yrittäjyyskilpailussa

  • Hämeenlinnan lyseolaiset voittivat toisen asteen opiskelijoiden sarjan. Kuvassa Jesse Koivukoski (vas.), Fanni Kanerva, Hanna Mäenpää ja Jan Sillanpää. Kuvasta puuttuu ryhmään kuulunut Venla Viitanen. Kuva: Anne-mari Keränen
    Hämeenlinnan lyseolaiset voittivat toisen asteen opiskelijoiden sarjan. Kuvassa Jesse Koivukoski (vas.), Fanni Kanerva, Hanna Mäenpää ja Jan Sillanpää. Kuvasta puuttuu ryhmään kuulunut Venla Viitanen. Kuva: Anne-mari Keränen

Hämeenlinnalaisia ja hattulalaisia oppilaita palkittiin valtakunnallisessa lasten ja nuorten yrittäjyysaiheisessa Yritys hyvä -kilpailussa Helsingissä keskiviikkona.

Yritys Hyvä 2017 etsi Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi tulevaisuuden sankaritarinoita. Kilpailuun tuli erilaisia tarinoita sankaruudesta: pienistä supersankareista aina arjen sankaritekoihin.

Sankaritarinoiden lisäksi kilpailuun sai osallistua monin eri tavoin. Kilpailutöissä osallistujat toivat esiin omaa osaamistaan, ideoivat ja innovoivat uutta liiketoimintaa ja tekivät yrittäjämäisiä projekteja.

Luokkien parhaista valikoitiin ja loppukilpailuun lähetettiin 510 työtä 1250 lapselta ja nuorelta. Tänä vuonna valittiin 21 voittajaa ja kahdelle työlle myönnettiin kunniamaininta.

Alakoulun 3.–6.-luokkalaisten yksilötöiden sarjan voitti Nihattulan koulun Jonna Heikkurinen kirjoituksellaan Odottamaton käänne.

Toisen asteen opiskelijoiden ryhmätöiden sarjan voitti Hämeenlinnan lyseolaisten Fanni Kanervan, Jesse Koivukosken, Hanna Mäenpään, Jan Sillanpään ja Venla Viitasen video 21 tapaa pilata terveys.

Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistyksen Tikki-työpajalaiset Taivi Toikka, Petra Laine, Sami Stranden ja Satu Soininen sijoittuivat samassa sarjassa toiseksi hyväntekeväisyysprojektilla Yksi teko enemmän kuin tuhat ajatusta.

Kaikkiaan kilpailun voittajille jaettiin henkilö- ja ryhmäkohtaisia stipendejä yli 10 000 euron arvosta.

Kilpailun järjestivät Kehittämiskeskus Opinkirjo ja Yksityisyrittäjäin Säätiö. Kilpailu on järjestetty vuodesta 1985 asti.

Katja Ojala asioi Forssan Terveystalolla tällä kertaa päivystysluonteisella ajalla, eikä muistutusviestiä tästä syystä tarvittu. Monesti se on kuitenkin pelastanut unohdukselta. Ojalan otti vastaan sairaanhoitaja Camilla Rautanen.  Kuva: Tapio Tuomela

Yksityisestä terveydenhuollosta tutut tekstiviestimuistutukset laajenevat enenevissä määrin myös julkiselle puolelle.Perusterveydenhuollon ajoista muistutuksen on saattanut saada jo pitkään, mutta tämän vuoden puolella käytäntö on monin paikoin laajentunut myös erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi Kan

Lorna Culverwell on kerännyt neljän vuoden aikana yli 37 000 hyttystä ympäri Suomea. Repussa kulkeva hyönteisimuri herättää ihmetystä ohikulkijoissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulalaisen Lorna Culverwellin työmaana on koko Suomi ja työvälineenä hyönteisimuri.Culverwellin kenttätyön ansiosta Suomen hyttyslajien listalla on nyt 41 lajia aiemman 38:n sijaan.Hän valmistelee väitöstutkimustaan Suomen hyttyslajistosta ja kartoittaa Suomessa eläviä hyttysiä.

Seppo Niemi-Nikkolan maitorekan takana on pieni kylmiö maitonäytteille. Maitokuski tekee osansa laadunvalvontaketjussa. Kuva: Krista Luoma

Kun Seppo Niemi-Nikkola aloitteli maitokuskina, maito haettiin tonkista laiturilta.Elettiin 1960-lukua. Niemi-Nikkolan isä, joka oli myös aikoinaan maitokuski, pyysi joskus poikansa apumieheksi keräilykierrokselle.- Isä tuli joskus herättämään, kun hänellä oli selkä kipeänä.

Diskosika Elektrus Erektus on valmis laajentamaan reviirinsä Keski-Eurooppaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Kuka artisti saapuu omalle keikalleen varttia ennen h-hetkeä, on valmis lauteille viittä minuuttia ennen show'ta ja 10 minuuttia myöhemmin kääntää Corollansa nokan kohti kotia?Diskosika tietenkin. Hän, joka on esiintynyt Suomessa noin 100 kertaa ja tehnyt Baltiassa 15 keikan kiertueen.

Kuva: Jaakko Posti / Lännen Media

Turun saaristossa, Nauvon eteläpuolella sijaitsee Rockelholmin saari, jossa elettiin vielä 1960-luvulla vilkasta kalastajaelämää.Lapsuutensa saarella viettänyt Åsa Karlsson muistaa vielä tarkasti, kuinka siihen aikaan suurta herkkua, kampelaa, savustettiin.