Julkaistu: 18.05.2017 16:11
-
Päivitetty: 18.05.2017 18:46

Selkäsuonkadusta tulee Suomen kasarmin katu

  • Selkäsuonkatu painuu historiaan Hämeenlinnassa, sillä kadun nimi on päätetty muuttaa Suomen kasarmin kaduksi. Kuva: Google Maps
    Selkäsuonkatu painuu historiaan Hämeenlinnassa, sillä kadun nimi on päätetty muuttaa Suomen kasarmin kaduksi. Kuva: Google Maps

Selkäsuonkatu painuu historiaan Hämeenlinnassa, sillä kadun nimi on päätetty muuttaa Suomen kasarmin kaduksi. Yhdyskuntalautakunta päätti asiasta tällä viikolla.

Aloitteen nimenmuutoksesta teki kiinteistökehittäjä Petri Yrjö-Koskinen, joka osti entisen kasarmialueen valtiolta vuonna 2015. Sittemmin hän on myynyt alueelta tontteja eteenpäin.

Suomen kasarmin alueelle on rakennettu sen jälkeen neljä kerrostaloa, joista ainakin yhdessä jo asutaan. Alueella on myös paljon muuta toimintaa.

Nykyinen Selkäsuonkatu lähtee Eureninkadulta ja kulkee lännen suuntaan vanhan kasarmialueen läpi Vuorikadulle ja siitä eteenpäin vielä Louhimokadulle saakka.

Samalla lautakunta päätti, että korttelin nimeksi tulee Suomen kasarmi. HäSa

 

 

Katja Ojala asioi Forssan Terveystalolla tällä kertaa päivystysluonteisella ajalla, eikä muistutusviestiä tästä syystä tarvittu. Monesti se on kuitenkin pelastanut unohdukselta. Ojalan otti vastaan sairaanhoitaja Camilla Rautanen.  Kuva: Tapio Tuomela

Yksityisestä terveydenhuollosta tutut tekstiviestimuistutukset laajenevat enenevissä määrin myös julkiselle puolelle.Perusterveydenhuollon ajoista muistutuksen on saattanut saada jo pitkään, mutta tämän vuoden puolella käytäntö on monin paikoin laajentunut myös erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi Kan

Lorna Culverwell on kerännyt neljän vuoden aikana yli 37 000 hyttystä ympäri Suomea. Repussa kulkeva hyönteisimuri herättää ihmetystä ohikulkijoissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hattulalaisen Lorna Culverwellin työmaana on koko Suomi ja työvälineenä hyönteisimuri.Culverwellin kenttätyön ansiosta Suomen hyttyslajien listalla on nyt 41 lajia aiemman 38:n sijaan.Hän valmistelee väitöstutkimustaan Suomen hyttyslajistosta ja kartoittaa Suomessa eläviä hyttysiä.

Seppo Niemi-Nikkolan maitorekan takana on pieni kylmiö maitonäytteille. Maitokuski tekee osansa laadunvalvontaketjussa. Kuva: Krista Luoma

Kun Seppo Niemi-Nikkola aloitteli maitokuskina, maito haettiin tonkista laiturilta.Elettiin 1960-lukua. Niemi-Nikkolan isä, joka oli myös aikoinaan maitokuski, pyysi joskus poikansa apumieheksi keräilykierrokselle.- Isä tuli joskus herättämään, kun hänellä oli selkä kipeänä.

Diskosika Elektrus Erektus on valmis laajentamaan reviirinsä Keski-Eurooppaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Kuka artisti saapuu omalle keikalleen varttia ennen h-hetkeä, on valmis lauteille viittä minuuttia ennen show'ta ja 10 minuuttia myöhemmin kääntää Corollansa nokan kohti kotia?Diskosika tietenkin. Hän, joka on esiintynyt Suomessa noin 100 kertaa ja tehnyt Baltiassa 15 keikan kiertueen.

Kuva: Jaakko Posti / Lännen Media

Turun saaristossa, Nauvon eteläpuolella sijaitsee Rockelholmin saari, jossa elettiin vielä 1960-luvulla vilkasta kalastajaelämää.Lapsuutensa saarella viettänyt Åsa Karlsson muistaa vielä tarkasti, kuinka siihen aikaan suurta herkkua, kampelaa, savustettiin.