Julkaistu: 21.05.2017 09:00

Suomenkasarmin katu vai Suomen kasarmin katu?

  • Arkistokuvassa Suomenkasarmi Selkäsuonkadulta eli tulevalta Suomenkasarmin kadulta katsottuna. Kuva: Juhani Salo / HäSa / ark
    Arkistokuvassa Suomenkasarmi Selkäsuonkadulta eli tulevalta Suomenkasarmin kadulta katsottuna. Kuva: Juhani Salo / HäSa / ark

Uutisoimme perjantaina Selkäsuonkadun muuttuvan Suomen kasarmin kaduksi.  

Maakuntalehden toimituksessa kuitenkin asia herätti heti tuoreeltaan pahennusta. Kirjoitusasu on nimittäin väärä.

Toimituksessa aiotaankin pitää kiinni oikeasta kirjoitusasusta. Lehtitekstissä edelleen alue on Suomenkasarmi. Lehtenä myös kirjoitamme kadun nimen Suomenkasarmin katu. Sillä onhan niitä Suomen kasarmeja Suomi pullollaan.

Kysymys herää, kuka on oikein ideoinut väärän kirjoitusasun? Hyi, hyi.  HäSa
 

Hämeenlinnassa on sovittu järjestettäväksi +50-vuotiaiden tanssi-iltoja kerran kuussa.Tanssit pidetään Emilia Klubi -ravintolassa, jossa ensimmäiset tanssit pidettiin viime toukokuussa.Nyt kesän jälkeen ensimmäinen tanssi-ilta on perjantaina 17.8.Vuoden loput yli 50-vuotiaiden tanssit ovat 14.9,  19

Mies tuomittiin pakottamisen ja niskoittelun lisäksi ampuma-aserikoksesta, sillä hänen kotoaan löytyi kuuteen eri aseeseen sopivia patruunoita sekä sarjatuliaseen lipas. Asunnosta löytyi myös pieniä määriä amfetamiinia, metamfetamiinia, marihuanaa ja diapam-tabletteja.

Keski-ikäinen mies esitteli lääkärille käsiasetta ja vaati mieleistään lääkereseptiä Jukolan terveysasemallla viime vuoden marraskuussa.Reseptiä vaatinut mies sai viime huhtikuussa 60 päivän ehdollisen vankeustuomion muun muassa pakottamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution elämässä on aina ollut paljon läheisiä ihmisiä ja tukiverkkoja. Nytkin hänen talossaan asuu kolme sukupolvea, kun äiti muutti paritalon toiseen päähän. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tottunut siihen, että elämässä tehdään paljon asioita ja että umpikujia ei ole. Elämäntapa juurtui häneen jo lapsuudenkodissa Pohjois-Suomessa.Oli sinänsä tragedia, että Raution äiti jäi nuorena leskeksi kahden lapsen kanssa.

Tero Suntialan ja Heidi Mehtovuoren maitotilan laidunnusalue on perinneympäristö. He saivat alueen ylläpitoon 1200 euron tuen sähkönsiirtoyhtiö Fingridiltä, jonka voimajohto kulkee sen yli. Kuva: Esko Tuovinen

Maanomistajat voivat nykyään saada perinneympäristönsä hoitoon Fingrid oyj:ltä rahallista tukea, mikäli heidän maillaan on yhtiön rakentama voimajohto.Perinneympäristö on perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaama luontotyyppi, jolla esiintyy uhanalaisia lajeja.