Julkaistu: 19.05.2017 15:38

Sotaorpojen yhdistys vie pienoisliput Hämeenlinnan sankarihaudoille kaatuneiden muistopäivänä

  • Seija Riikonen ja Pertti Hento viettävät sunnuntaiaamun Ahveniston hautausmaalla. Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi jokaisen kiven läheisyyteen asetetaan pienoislippu. Kuva: Pekka Rautiainen
    Seija Riikonen ja Pertti Hento viettävät sunnuntaiaamun Ahveniston hautausmaalla. Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi jokaisen kiven läheisyyteen asetetaan pienoislippu. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaiset Pertti Hento ja Seija Riikonen eivät kumpikaan muista isäänsä. Pertti Hento on ollut kuukauden ikäinen vauva, kun hänen isänsä kaatui talvisodassa helmikuussa 1940.

– Sen tiedän, että isäni ehti nähdä minut, mutta minulla ei tietenkään ole minkäänlaista muistikuvaa hänestä.

Seija Riikonen (o.s. Laakso) taas oli alle kaksivuotias ja keskimmäinen kolmesta sisaruksesta, kun hänen isänsä kaatui jatkosodassa kesällä 1944.

– Isä ja äiti menivät naimisiin juuri ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939 ja isä kuoli juuri ennen rauhan tuloa, Seija Riikonen kertoo.

Hänelläkään ei ole muistikuvia isästään, kuten ei kahdella muullakaan sisaruksella.

Riikonen ja Hento ovat mukana Kanta-Hämeen sotaorpojen yhdistyksessä, joka toimii yhdyslinkkinä sodassa vanhempansa menettäneille. Kummankin äidit jäivät yksinhuoltajiksi pienten lasten kanssa.

Sotaorvot ovat vasta viime vuosina alkaneet kertoa kokemuksistaan isättöminä lapsina sodanjälkeisessä Suomessa. On puhuttu isän kaipuusta, joka on vaikuttanut koko elämään.

– Kyllähän varsinkin 1940-luvulla sotien jälkeen tuntui oudolta, kun muilla oli isä ja minulla ei. Tosin isättömiä oli toki muitakin. Mutta ei sellaista henkilöä oikein osaa kaivata, jota ei koskaan muista tavanneensa. Tilanne on varmasti ollut erilainen vanhemmilla lapsilla ja nuorilla, jotka muistivat isänsä, Pertti Hento sanoo.

Hän jäi kokonaan orvoksi vuonna 1957, kun hänen äitinsä kuoli.

– Hän kuoli suht nuorena myös, ja varmasti puolison menettämisen aiheuttama suru vaikutti siihen, Hento sanoo.

Seija Riikonen muistaa, että hänen äitinsä oli puolisonsa kuoleman jälkeen kotona ja elätti perheen muun muassa ompelutöillä.

– Niiden vuosien on täytynyt olla rankkaa aikaa kolmen pienen lapsen kanssa, hän sanoo.

Kaatuneiden muistopäivänä Riikosen ja Henton aamu on jo usean vuoden ajan alkanut Ahveniston hautausmaalla, ja mukana on myös Seija Riikosen puoliso Kalevi Riikonen. Sotaorpojen yhdistys on vuodesta 2013 vienyt pienoisliput jokaiselle muistokivelle ennen aamuyhdeksää.

Samoin tehdään Vanajan, Rengon ja Tuuloksen sekä Janakkalan ja Hausjärven sankarihaudoilla.

– Tämä on kaunis perinne, jota olemme halunneet jatkaa. Kun ensimmäisen kerran näin liput jokaisella hautapaadella, pidin näkyä todella kauniina, Seija Riikonen sanoo.

Hänen ja Pertti Henton isät on molemmat haudattu Ahveniston hautausmaalle, ja siksi he vievät lippuja nimenomaan Ahvenistolle. Lisäksi kummallakin on myös sukuhaudat Ahvenistolla, eli hautausmaalla tulee käytyä usein muulloinkin.

Hämeenlinnassa pienoislippujen viennin aloitti Ahveniston ja Vanajan sankarihaudoilla Hämeenlinnan seudun sotainvalidien naisjaosto vuonna 1997 eli 20 vuotta sitten. Janakkalassa liputuksen aloitti vuonna 2005 Janakkalan sotainvalidien naisjaosto.

Aluksi haudoille vietiin kovitetusta pahvista valmistetut liput, mutta sateella ne piti kerätä nopeasti pois tai liputuksesta jouduttiin kokonaan luopumaan. Siksi sotaorpojen yhdistys hankki säänkestävät liput kaupungin, seurakunnan ja paikallisten veteraani- ja reserviläisjärjestöjen sekä rotareiden tuella.

Janakkalassa sankarihautojen liputuksesta nykyisin huolehtivat partiolaiset, ja liput viedään sankarihaudoille myös itsenäisyyspäivänä.

Hämeenlinnassakin on jo mietitty, mikä taho perinnettä voisi jatkaa, kun sotaorvoilla ikä karttuu.

– Joko meidän lapsemme voisivat jatkaa tätä tai sitten esimerkiksi partiolaiset Janakkalan malliin, Seija Riikonen miettii.

Sankarihaudoilla on pienoisliput kaatuneiden muistopäivänä eli 21.5. kello 9-18. HÄSA

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Marko Högstedt ja Harri Uschanov selittivät maanantaina sarjapaikasta luopumisen syitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan Härmän päätös luopua miesten Kolmosen sarjapaikasta on erittäin valitettava ja sillä saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia. Perinteikkään seuran ratkaisu on myös hämmentävä, sillä vielä vuosi sitten vihreällä toimistolla puhkuttiin intoa ja uskoa ainakin seuraaviin kahteen kauteen.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.

Hämeenlinnan vankilan tontille nousee lähivuosina uudisrakennus, jonka sisällä toimii uuden toimintafilosofian vankila. Uudessa vankilassa vangeille ja henkilökunnalle luodaan enemmän aikaa vuorovaikuttamiseen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnaan suunniteltu uusi naisten vankila valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2020.Näin arvioi oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala.Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) myönnettiin rahoitus vankilaa varten jo vuonna 2012 valtion budjetin kehyspäätöksessä, mutta van