Julkaistu: 17.07.2017 06:50
-
Päivitetty: 20.07.2017 13:45

Agda on kana, joka ei muni, mutta kiekuu

  • Agda asuu yhdessä Tuulispään tallin karsinoista kämppäkaverinsa myskisorsa Minnin (vasemmalla) ja kämppiskokelas juoksuankka Raitan (taaimmaisena) kanssa. Kuva: Laura Myllykoski
    Agda asuu yhdessä Tuulispään tallin karsinoista kämppäkaverinsa myskisorsa Minnin (vasemmalla) ja kämppiskokelas juoksuankka Raitan (taaimmaisena) kanssa. Kuva: Laura Myllykoski
  • Piia Anttosen sylissä Agda rentoutuu silminnähden. Olviira-vuohi ei ole Agdan seurasta moksiskaan. Kuva: Laura Myllykoski
    Piia Anttosen sylissä Agda rentoutuu silminnähden. Olviira-vuohi ei ole Agdan seurasta moksiskaan. Kuva: Laura Myllykoski

Vuonna 2013 Espoon kaupunginmuseon kanalassa kuoriutui kana, jonka jalat olivat eripituiset.

Oli Agda-nimen saanut kana muutenkin kai erilainen, koska pian sen kuoriutumisen jälkeen sen emo ja muut lauman kanat alkoivat hyljeksiä sitä.

Agdan jäätyä yksin eräs museon työntekijöistä heltyi ottaa sen lemmikikseen. Niin Agda laumaksi tulivat ihminen ja koira muiden kanojen sijaan. Kaikki sujui hyvin, kunnes eräänä aamuna Agda-kana alkoi kiekua.

Agdan omistajan kämppikset eivät aamunavauksista perustaneet, joten Agdan piti muuttaa. Uusi koti löytyi Somerolta Eläinsuojelukeskus Tuulispäästä.

Tuulispään pitäjä Piia Anttonen kertoo Agdan omistajan ottaneen yhteyttä Tuulispäähän, koska ajatteli Agdan saavan tilalla kanaseuraa.

Toisin kuitenkin kävi.

Agdalle oli kiekumisen lisäksi kasvattanut komeat pyrstösulat ja kannukset. Tilan kanat kiusasivat Agdaa. Kukkojen seurassa se uhitteli kuin muut kukot, muttei tajunnut lauman arvojärjestyksestä mitään.

– Agda ei tajua väistää, joten se varmaan tappelisi muiden kukkojen kanssa siihen asti, että kuolisi, Anttonen sanoo.

Lopulta Agda löysi seuralaisen tilan toisesta hylkiöstä, Minni-myskisorsasta, joka oli jäänyt myskisorsien parinjaossa parittomaksi.

Anttonen eikä kukaan muukaan tiedä, mikä kaikki Agdassa on erilaista. Tietenkin sen sukupuoli on epäselvä. Agdaa voisi kutsua kukkokanaksi, koska siinä on merkkejä kahdesta eri sukupuolesta.

Agda on myös hitaampi kuin muut kanat, eikä se osaa lentää sitä vähääkään, mitä kanat yleensä. Välillä se pysähtyy toviksi mietiskelemään, ennen kuin jatkaa taas puuhiaan. Agdan silmät ovat herkät, eikä sen näkö ole kovin tarkka. Viinirypäleitä syödessään sen nokka napsaisee aina muutaman kerran rypäleestä ohi, ennen kuin hedelmä löytyy.

Agda ei muni, mutta se on hautonut kämppiksensä Minnin munimia munia. Kiekumisen lisäksi Agdan tavalliseen ääntelyyn kuuluu eräänlainen vinkuminen. Kotkotuksia se päästää hyvin harvoin.

Kaikessa outoudessaan Agda on kuitenkin varsin hellyttävä ilmestys. Se on heiveröinen, ja sen sulkapeite näyttää koko ajan olevan vähän sekaisin. Kanat eivät yleensä kaipaa ihmisen läheisyyttä, mutta Agdalle se on tärkeää. Tämä johtunee sen nuoruudesta ihmisen seuralaisena.

Anttonen perusti Tuulispään joulukuussa 2012.

– Silloin minulle tuli ensimmäinen oma hevonen, jonka myötä aloin miettimään omaa eläinsuhdettani.

Hän oli ollut kasvissyöjä jo pitkään, mutta tuolloin hän lopulta alkoi vegaaniksi. Se tuntui ainoalta vaihtoehdolta.

– Joulukuun alussa törmäsin netissä kanadalaiseen tuotantoeläinten turvakotiin, ja päätin samana iltana, että Tuulispäästä tulee sellainen.

Keväällä 2013 Tuulispään toimintaa varten perustettiin yhdistys, jonka avulla kerätään varoja tilan ylläpitoon. Samoihin aikoihin tilalle alkoi saapua myös vapaaehtoisia auttamaan tilan töissä.

Nyt tilalla on 65 eläintä. Tai itse asiassa 67, jos mukaan lasketaan haastattelua seuraavana päivänä saapuvat lehmä ja sen vasikka.

Tuulispää on ainoa Suomessa toimiva pääasiassa tuotanto- ja maatilaeläimille tarkoitettu turvakoti.

Alussa Anttonen rahoitti tilan toiminnan itse, mutta tilan toiminnan kasvaessa sen ympärille päätettiin perustaa yhdistys. Yhdistyksen rahoitus tulee pääasiassa yksityisiltä lahjoittajilta, yhdistyksen jäsenmaksuista ja kummitoiminnasta.

– Teemme myös yhteistyötä yritysten kanssa, järjestämme erilaisia tapahtumia ja saamme lahjoituksia eläinsuojelujärjestöiltä.

Kanat elävät tavallisesti noin kymmenenvuotiaiksi. Kukot elävät yleensä kanoja terveempinä, koska munimiseen liittyy niin paljon komplikaatioita. Anttonen arvelee kuitenkin, että Agdan elinaika voi jäädä lyhkäiseksi.

– Tietenkin toivomme, että se eläisi mahdollisimman pitkän ja terveen elämän.

Tuulispäässä eläimet saavat elää niin kuin niiden luonnollinen elinkaari kulkee.

Esimerkiksi nautalaumassa käyskentelevä jättimäiseltä näyttävät Late-härkä ei itse asiassa ole tavallista isokokoisempi ayrshire. Täysikasvuisia härkiä ja sonneja yksinkertaisesti näkee vain niin harvoin, koska ne menevät teuraaksi jo parivuotiaana.

– Eläinlääkäri on tituleerannut Tuulispäätä koe-eläintilaksi, koska meillä eläimet elävät erilaisissa olosuhteissa ja erilaisina lajiyhdistelminä kuin tavallisesti.

Tätä pohjaa vasten kiekuva ja linkkaava kukkokana Agda sopii Somerolle kuin hieman erikoisempi nenä sitä arvostavaan päähän. Häsa

Pimeä keskusta ei sovi kaupungin julkisuuskuvaan. Näin toteaa kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan Pasi Vesala (sd.).– Ainakaan ydinkeskusta ei voi jatkossa sammua. Meillä kuitenkin moottoritie halkaisee kaupungin.

 Kuva: Toni Rasinkangas

Lepakko on melkoinen kulinaristi henkeen ja vereen.Suomessa se ei kuitenkaan ole samanlainen verenimijä kuin kauhuelokuvissa on esitetty.Nahkasiivekäs tosin voi natustella yhden yön aikana hyönteisiä oman painonsa verran eli yleisimmin noin 50 grammaa.– Lepakolle maistuvat esimerkiksi hyttyset, joit

Rattijuoppo, huumekuski ja kaahailija jäivät poliisin haaviin Kanta-Hämeessä.Hämeenlinnassa Palokunnankadulla jäi torstain ja perjantain välisenä yönä kiinni mieskuljettaja, jolle tehty huumausaineen pikatesti näytti miehen käyttäneen amfetamiinia.Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausa

Drone ei pelkästään kuulosta jättiläishyönteiseltä, se myös muistuttaa sellaista. Viattomasta ulkomuodostaan huolimatta Ville Kröger kertoo, että lennokin ohjaamisen kanssa pitää olla huolellinen. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ville Krögerin DJI Phamtom -drone surisee kuin jättiläissääski kohotessaan ilmaan Myllymäen näköalapaikalta.Kröger pitelee kädessään ohjainta, johon hän on kytkenyt älypuhelimensa.

Alex Laine suorastaan lentää Tampereen Trampolin Parkissa. Tyylillä hyppivä 10-vuotias on kuin kissaeläin, joka laskeutuu aina jaloilleen. Kuva: Tomi HJokela

Tamperelainen Sporty World oy etsii sopivia tiloja Trampolin Park -liikuntakeskukselle Hämeenlinnasta. Trampolin Park on Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa toimiva liikuntakeskus. Yrityksen neljäs trampoliinipuisto avautuu syksyllä Turkuun.Laajeneminen ulottunee kohta Hämeenlinnaankin.

Arvio vesiskoottereiden määrästä Suomessa on noussut yli kolminkertaiseksi vuodesta 2004 vuoteen 2016, jolloin vesijettejä oli 8500. Tänä vuonna kesäkuuhun mennessä vesijettejä oli ensirekisteröity jo 485. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Vesijettionnettomuuksien määrä on kasvanut merkittävästi, kun jetit ovat yleistyneet viime vuosina. Silti monelta puuttuu vakuutus.Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan vuonna 2015 vesiskootteri oli osallisena 38 vesiliikenneonnettomuudessa, kun vuonna 2010 tapauksia oli 12.

Alokas Eetu Kinnunen peittää harjoitusmiinan moreeniin. Rynnäkkökivääri lepää pohkeen päällä käyttövalmiina. Kinnunen täytti torstaina 20 vuotta ollessaan leirillä Hätilässä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Panssariprikaatin heinäkuun saapumiserä viettää parhaillaan ensimmäistä leiriään Hätilässä.250 Parolan huoltopataljoonan alokasta on herännyt aamutuimaan kuuden maissa.