Julkaistu: 17.07.2017 06:50
-
Päivitetty: 20.07.2017 13:45

Agda on kana, joka ei muni, mutta kiekuu

  • Agda asuu yhdessä Tuulispään tallin karsinoista kämppäkaverinsa myskisorsa Minnin (vasemmalla) ja kämppiskokelas juoksuankka Raitan (taaimmaisena) kanssa. Kuva: Laura Myllykoski
    Agda asuu yhdessä Tuulispään tallin karsinoista kämppäkaverinsa myskisorsa Minnin (vasemmalla) ja kämppiskokelas juoksuankka Raitan (taaimmaisena) kanssa. Kuva: Laura Myllykoski
  • Piia Anttosen sylissä Agda rentoutuu silminnähden. Olviira-vuohi ei ole Agdan seurasta moksiskaan. Kuva: Laura Myllykoski
    Piia Anttosen sylissä Agda rentoutuu silminnähden. Olviira-vuohi ei ole Agdan seurasta moksiskaan. Kuva: Laura Myllykoski

Vuonna 2013 Espoon kaupunginmuseon kanalassa kuoriutui kana, jonka jalat olivat eripituiset.

Oli Agda-nimen saanut kana muutenkin kai erilainen, koska pian sen kuoriutumisen jälkeen sen emo ja muut lauman kanat alkoivat hyljeksiä sitä.

Agdan jäätyä yksin eräs museon työntekijöistä heltyi ottaa sen lemmikikseen. Niin Agda laumaksi tulivat ihminen ja koira muiden kanojen sijaan. Kaikki sujui hyvin, kunnes eräänä aamuna Agda-kana alkoi kiekua.

Agdan omistajan kämppikset eivät aamunavauksista perustaneet, joten Agdan piti muuttaa. Uusi koti löytyi Somerolta Eläinsuojelukeskus Tuulispäästä.

Tuulispään pitäjä Piia Anttonen kertoo Agdan omistajan ottaneen yhteyttä Tuulispäähän, koska ajatteli Agdan saavan tilalla kanaseuraa.

Toisin kuitenkin kävi.

Agdalle oli kiekumisen lisäksi kasvattanut komeat pyrstösulat ja kannukset. Tilan kanat kiusasivat Agdaa. Kukkojen seurassa se uhitteli kuin muut kukot, muttei tajunnut lauman arvojärjestyksestä mitään.

– Agda ei tajua väistää, joten se varmaan tappelisi muiden kukkojen kanssa siihen asti, että kuolisi, Anttonen sanoo.

Lopulta Agda löysi seuralaisen tilan toisesta hylkiöstä, Minni-myskisorsasta, joka oli jäänyt myskisorsien parinjaossa parittomaksi.

Anttonen eikä kukaan muukaan tiedä, mikä kaikki Agdassa on erilaista. Tietenkin sen sukupuoli on epäselvä. Agdaa voisi kutsua kukkokanaksi, koska siinä on merkkejä kahdesta eri sukupuolesta.

Agda on myös hitaampi kuin muut kanat, eikä se osaa lentää sitä vähääkään, mitä kanat yleensä. Välillä se pysähtyy toviksi mietiskelemään, ennen kuin jatkaa taas puuhiaan. Agdan silmät ovat herkät, eikä sen näkö ole kovin tarkka. Viinirypäleitä syödessään sen nokka napsaisee aina muutaman kerran rypäleestä ohi, ennen kuin hedelmä löytyy.

Agda ei muni, mutta se on hautonut kämppiksensä Minnin munimia munia. Kiekumisen lisäksi Agdan tavalliseen ääntelyyn kuuluu eräänlainen vinkuminen. Kotkotuksia se päästää hyvin harvoin.

Kaikessa outoudessaan Agda on kuitenkin varsin hellyttävä ilmestys. Se on heiveröinen, ja sen sulkapeite näyttää koko ajan olevan vähän sekaisin. Kanat eivät yleensä kaipaa ihmisen läheisyyttä, mutta Agdalle se on tärkeää. Tämä johtunee sen nuoruudesta ihmisen seuralaisena.

Anttonen perusti Tuulispään joulukuussa 2012.

– Silloin minulle tuli ensimmäinen oma hevonen, jonka myötä aloin miettimään omaa eläinsuhdettani.

Hän oli ollut kasvissyöjä jo pitkään, mutta tuolloin hän lopulta alkoi vegaaniksi. Se tuntui ainoalta vaihtoehdolta.

– Joulukuun alussa törmäsin netissä kanadalaiseen tuotantoeläinten turvakotiin, ja päätin samana iltana, että Tuulispäästä tulee sellainen.

Keväällä 2013 Tuulispään toimintaa varten perustettiin yhdistys, jonka avulla kerätään varoja tilan ylläpitoon. Samoihin aikoihin tilalle alkoi saapua myös vapaaehtoisia auttamaan tilan töissä.

Nyt tilalla on 65 eläintä. Tai itse asiassa 67, jos mukaan lasketaan haastattelua seuraavana päivänä saapuvat lehmä ja sen vasikka.

Tuulispää on ainoa Suomessa toimiva pääasiassa tuotanto- ja maatilaeläimille tarkoitettu turvakoti.

Alussa Anttonen rahoitti tilan toiminnan itse, mutta tilan toiminnan kasvaessa sen ympärille päätettiin perustaa yhdistys. Yhdistyksen rahoitus tulee pääasiassa yksityisiltä lahjoittajilta, yhdistyksen jäsenmaksuista ja kummitoiminnasta.

– Teemme myös yhteistyötä yritysten kanssa, järjestämme erilaisia tapahtumia ja saamme lahjoituksia eläinsuojelujärjestöiltä.

Kanat elävät tavallisesti noin kymmenenvuotiaiksi. Kukot elävät yleensä kanoja terveempinä, koska munimiseen liittyy niin paljon komplikaatioita. Anttonen arvelee kuitenkin, että Agdan elinaika voi jäädä lyhkäiseksi.

– Tietenkin toivomme, että se eläisi mahdollisimman pitkän ja terveen elämän.

Tuulispäässä eläimet saavat elää niin kuin niiden luonnollinen elinkaari kulkee.

Esimerkiksi nautalaumassa käyskentelevä jättimäiseltä näyttävät Late-härkä ei itse asiassa ole tavallista isokokoisempi ayrshire. Täysikasvuisia härkiä ja sonneja yksinkertaisesti näkee vain niin harvoin, koska ne menevät teuraaksi jo parivuotiaana.

– Eläinlääkäri on tituleerannut Tuulispäätä koe-eläintilaksi, koska meillä eläimet elävät erilaisissa olosuhteissa ja erilaisina lajiyhdistelminä kuin tavallisesti.

Tätä pohjaa vasten kiekuva ja linkkaava kukkokana Agda sopii Somerolle kuin hieman erikoisempi nenä sitä arvostavaan päähän. Häsa

Lyseon lukion eteläsiivessä sijaitsevan musiikkiluokan alapohjassa olevasta ryömintätilasta on löytynyt orgaanista jätettä eli käytännössä maatunutta rakennusmateriaalia kuten pahvia. Kuva: FCG Suunnittelu ja tekniikka

Hämeenlinnan lyseon lukion sisäilmateknisen tutkimuksen väliraportti on julkaistu.Lyseon päärakennuksesta tunnistettiin useita ongelmakohtia, mutta ne kaikki pystytään hoitamaan peruskorjauksen yhteydessä.Nyt julkistettu raportti on vasta väliraportti, koska osasta rakennusta tehdään vielä lisätutki

Ei vielä sillan alla. Henkilökunnan sitoutuminen yhteiseen hiileen puhaltamiseen on saanut Riihimäen teatterin toimitusjohtajan Matti Nummisen jaksamaan, vaikka teatteri on viime aikoina uhattu toistuvasti lakkauttaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Juuri kun Riihimäen teatterin tulevaisuutta luultiin turvatuksi, alettiin taas keskustella lakkauttamisesta.Nyt kaupunki haluaa leikata teatterin avustuksesta 100 000 euroa vuonna 2019. Se merkitsisi käytännössä teatterin kuolemaa.– Tämä kertoo asenteesta hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin.

Forssalainen Leena Jaakkola ja hänen poikansa Tommi Jaakkola kehottavat ihmisiä kaivelemaan talojen vinttejä, joilla voi olla historiallisia aarteita. Heille itselleen alkoi avautua sisällissodassa kadonneen sukulaisen tarina vintiltä löytyneen paketin ansiosta. Kuva: Tapio Tuomela

Kaksi käsivarsinauhaa, lukuisia kirjeitä rintamalta, kuvia, Forssan vpk:n mitali yli 100 vuoden takaa ja punakaartin painama 100 markan seteli.Kun forssalainen Leena Jaakkola avasi viime pääsiäisenä isoisänsä entisen kotitalon vintiltä löytyneen repaleisen paketin, hän vasta oppi tuntemaan enonsa.–

Markku Ritaluoma ja Iisakki Kiemunki. Kuvat: Hämeen Sanomat / arkisto Kuva:

Sunny Car Centerin SCC:n entinen yrittäjä ja toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on tuomittu maksamaan 6,2 miljoonaa euroa korvauksia konkurssipesälle.Yhtiön entinen hallituksen jäsen Iisakki Kiemunki joutuu yhteisvastuullisesti Ritaluoman kanssa maksamaan 350 000 euroa.

Tuuloksen kirkko. Kuva: Soile Toivonen / HäSa

Kirkkohallituksen päättää Tuuloksen seurakunnan yhdistymisestä Lammin seurakuntaan täysistunnossaan toukokuun lopulla.Alun perin tarkoitus oli, että asiasta olisi päätetty jo tiistaina pidetyssä huhtikuun täysistunnossa, mutta Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani Ari Hukari kertoo seurakunnilta

Riihimäen teatteri ja hotelli Scandic toimivat molemmat kaupungin omistamissa tiloissa, jotka olisi peruskorjattava lähivuosina. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

Teatterin tulevaisuutta selvittävä toimikunta ei löytänyt hyvää ratkaisua, jolla Riihimäen ammattiteatteri voisi jatkaa toimintaansa 400 000 euroon nipistetyllä kaupungin avustuksella.Kaupunginhallituksen toivotaan antavan toimikunnan puheenjohtajalle Mika Herpiölle työhön lisäaikaa, jolloin hän voi