Julkaistu: 13.07.2017 19:02
-
Päivitetty: 14.07.2017 09:01

Sepe selvisi susien hyökkäyksestä

  • Sepeä hoidetaan tulehdusta estävillä lääkkeillä ja puhdistamalla haavaa säännöllisesti. Janina Nyströmin ruuna syö myös särkylääkkeitä haavojen aiheuttamaan kipuun. Kuva: Pekka Rautiainen
    Sepeä hoidetaan tulehdusta estävillä lääkkeillä ja puhdistamalla haavaa säännöllisesti. Janina Nyströmin ruuna syö myös särkylääkkeitä haavojen aiheuttamaan kipuun. Kuva: Pekka Rautiainen

Hevonen syö, juo ja ulkoilee, eli elää jo tavallista hevosen elämää, ruunan omistaja Janina Nyström kertoo.

Sepen eläkepäivät näyttävät nyt turvatuilta, sillä haavat eivät ole tulehtuneet pahasti.

– Se olisi ollut surullinen loppu Sepelle, sillä nuoruudessaan se oli hyvä ravuri. Hevonen on kauransa itse maksanut, Nyström sanoo.

Hyökkäys tapahtui Hattulassa viime perjantain ja lauantain välisenä yönä. Suurpetoyhdyshenkilö Esa Rantala vahvisti jälkien viittaavan suteen.

Suden iskeminen hevoseen on hyvin harvinaista Suomessa, susiin erikoistunut biologi Mervi Laaksonen kertoo.

– Hevonen ei ole lajina poikkeuksellinen saalis sudelle, sillä luonnossa susi saalistaa hirviäkin. En kuitenkaan muista yhtään tapausta, jossa susi olisi käynyt hevosen päälle. Toisinaan laumat ovat hätyytelleet hevosia, mutta suuren ja voimakkaan eläimen metsästys on suuri riski susille.

Lauman motiivina hyökkäykselle on yksinkertaisesti nälkä. Laaksosen mukaan sudet eivät ottaisi riskiä tulla potkituksi, jollei niillä olisi tarve saalistaa ruokaa.

 

Riistapäällikkö Jyri Rauhalan mukaan Rengon laumaksi ristittyyn susilaumaan kuuluu ainakin kahdeksan sutta, ja mahdollisesti uusia tämän kevään pentuja.

Lauma liikkuu Hämeenlinnan lisäksi Hattulassa ja Tammelassa. Lisäksi seudulle saattaa paikoitellen eksyä myös laumaan kuulumattomia yksilöitä.

Talvella Rengon lauman susia kaadettiin luvallisesti kaksi. Lauma oli liikkunut jo kauan kirkonkylässä ennen erityislupien saantia.

– Paikallisten mukaan kaadot ovat vähentäneet susien liikkumista pihapiirissä, Rauhala toteaa,

Hevosen lisäksi lauma on tappanut muutaman lampaan, mutta kotieläimien kuolemia ei ole tullut riistapäällikön tietoon.

 

Lauman kesyyntymisestä on keskusteltu paljon. Biologi Mervi Laaksonen ei kuitenkaan usko, että tapaus johtuu susien kesyydestä.

– Susi ottaa saaliin aina sieltä, mistä sen helpoiten saa. Sudet saattavat tulla lähelle asutusta, mutta niiden perusluonne ei juuri muutu, Laaksonen sanoo.

Riistapäällikkö Jyri Rauhalan mukaan uudet poikueet kuitenkin tottuvat elämään ympäristössä, jossa ne syntyvät ja kasvavat. HÄSA

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja