Julkaistu: 16.07.2017 14:39
-
Päivitetty: 17.07.2017 12:08

Katumajärvi ympäri Crocsit jalassa ja takaperin kävellen

  • Kuvan Crocsit eivät liity tapaukseen. Kuva: Pekka Rautiainen
    Kuvan Crocsit eivät liity tapaukseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Lauantaina järjestetty Katumajärven ympäri takaperin Crocseilla -kävely ei saavuttanut suurta kansansuosiota, mutta lenkki vedettiin läpi siitä huolimatta.

Veljensä Petri Pajavuoren kanssa kävelyn järjestänyt Jouni Pajavuori kertoo, että he kävelivät 17 kilometrin pituisen reitin kahdestaan.

– Paljon saimme huomiota alueella kierrelleistä autoista. Yksi porukka kysyi, onko meillä menossa joku vedonlyönti.

Aikaa kävelyyn kului noin viisi ja puoli tuntia. Etukäteisarvio Pajavuorilla oli ollut nelisen tuntia.

– Aika äkkiä huomasimme, ettei sitä vain pystynyt kävelemään kovin lujaa. Myöskään pysähdellä ei oikein kannattanut, koska pysähtyessä tuntui, että kaatuu taaksepäin.

 

Crocsit olivat jalkinevalintana Pajavuoren mukaan kohtuulliset. Kantapäätuki olisi voinut olla parempi, mutta hiertymiä kummallekaan kävelijöistä ei tullut.

– Luulen, että jalat olisivat ihan yhtä kipeät nyt, vaikka kengät olisivat olleet erilaiset.

Pajavuori kertoo pohkeiden ja kantapäiden olevan nyt kuin tulessa.

– Hyvä jos kävelemään pystyy. Tässä särkylääkettä etsin samalla.

Miesten niskat sen sijaan eivät ennakkoaavisteluista huolimatta kipeytyneet. Reitillä pärjäsi, jos välillä vain vilkaisi eteenpäin. Tai siis taaksepäin. Tai siis menosuuntaan.

 

Pajavuoret aikovat järjestää kävelyn myös ensi kesänä – tosin jollain huomattavasti lyhyemmällä reitillä. Esimerkiksi yhteensä kuuden kilometrin lenkki keskustasta Aulangolle ja takaisin voisi Jouni Pajavuoren mukaan olla sopiva matka.

– Ihan piristävä kokemus, mutta toista kertaa emme 17 kilometriä tällä tavalla kävele. Olihan tämä älytön juttu.

Hän kertoo lukeneensa tutkimuksesta, jossa oli todettu kävelyn takaperin auttavan ajatustyössä.

– Sen tuloksen me ainakin kumosimme. Kyllä ne jutut menivät sitä tyhmemmiksi, mitä pidempään olimme kävelleet, hän nauraa. Häsa

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja