Julkaistu: 16.07.2017 12:00
-
Päivitetty: 17.07.2017 14:25

Hämeenlinnalainen perhe majoitti irakilaismiestä – katosi päivän varoitusajalla. Vastaanottokeskuksista on kateissa jo noin 4 000 turvapaikanhakijaa.

  • Yrittäjä Sirpa Virtanen järjesteli tavaroita Suomen kasarmin aarteet -kirpputorilla. Vielä alkuvuodesta satunnaisena apuna oli perheen majoittama turvapaikanhakija. Kuva: Esko Tuovinen
    Yrittäjä Sirpa Virtanen järjesteli tavaroita Suomen kasarmin aarteet -kirpputorilla. Vielä alkuvuodesta satunnaisena apuna oli perheen majoittama turvapaikanhakija. Kuva: Esko Tuovinen

Pakolaisuuden pyörremyrsky kävi, pöllytti hetken rauhallista hämäläistä arkea ja laantui sitten vaimeaksi tuulen suhinaksi.

Siltä nyt tuntuu hämeenlinnalaisesta yrittäjäpariskunnasta Sirpa ja Petri Virtasesta, kun he miettivät reilun vuoden mittaista tuttavuuttaan irakilaiseen turvapaikanhakijaan Omar Mohammediin.

Mohammed tuli Suomeen syksyllä 2015 suuren turvapaikanhakija-aallon mukana. Virtaset tutustuivat häneen pikkuhiljaa niin hyvin, että majoittivat hänet lopulta kotiinsa useiksi kuukausiksi.

Toisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen asiat alkoivat luisua huonoon suuntaan. Myös Virtaset tekivät selväksi, etteivät he voi majoittaa miestä laittomasti.

Helmikuussa Omar lähti Hämeenlinnasta päivän varoitusajalla suuntana ilmeisesti Saksa. Lähdön jälkeen hänestä tai hänen olinpaikastaan ei ole kuulunut kuin lyhyitä, ylimalkaisia viestejä.

 

Mohammedin tarina ei ole ainoa laatuaan. Maahanmuuttoviraston mukaan vuosina 2016–2017 Suomen vastaanottokeskuksista on kadonnut kaikkiaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa.

– Kaikki eivät ole kielteisen päätöksen saaneita, vaan he ovat voineet kadota turvapaikkaprosessin missä vaiheessa tahansa, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön aluevastaava Juha Similä sanoo.

Varsin usein kohdemaa on Saksa. Siellä on työtä tarjolla ja suuret ulkomaalaisyhteisöt, joihin on helppo integroitua.

 

Hämeen Sanomat on seurannut irakilaisen Omar Mohammedin taivalta siitä asti, kun hän saapui syyskuussa 2015 Suomeen ja päätyi Lammin vastaanottokeskukseen Hämeenlinnaan.

Miehen oman tarinan mukaan matkan Turkista läpi Euroopan olivat järjestäneet salakuljettajat. Hänen perheensä joutui jo vuosia sitten pakenemaan kotoaan Irakin Al Sweeran kaupungista jouduttuaan silminnäkijäksi shiiamuslimien ja paikallisten heimonjohtajien välisessä sieppaustapauksessa.

Kun perhe oli paossa Syyriassa, Mohammed opiskeli lääkäriksi Ukrainassa. Palattuaan Irakiin 2014 hän ei enää löytänyt perhettään, vaan joutui piileksimään syrjäseuduilla muun muassa lammaspaimenena.

 

Hämeenlinnassa Mohammed kävi monien muiden turvapaikanhakijoiden tapaan usein Virtasten pitämällä kirpputorilla Hämeentiellä.

– Hänen hyvä englannin kielen taitonsa ja kohteliaisuutensa kiinnittivät huomion, Sirpa Virtanen kertoo.

Vieras kyseli, voisiko hän auttaa, sillä hän olisi halunnut järkevää tekemistä päiviensä kuluksi.

Kun kirpputori sitten viime kesänä joutui siirtymään Saarioisten tehtaalta Suomenkasarmille, Mohammed pääsi auttamaan muutossa. Vähän sen jälkeen syntyi päätös, että hän voisi asettua asumaan Virtasten kotiin, kun tilaa oli.

– Olot vastaanottokeskuksissa eivät olleet häävit. Kymmenen miestä yhdessä huoneessa, eikä minkäänlaista yksityisyyttä, Petri Virtanen perustelee.

 

Virtaset kuvittelivat, että Mohammed viipyisi ehkä pari kuukautta. Aika kuitenkin venyi ja venyi. Samalla tunnelmakin kävi painostavammaksi. Odottelu söi aktiivisen ja työteliään miehen mieltä.

– Häneltä meni vuorokausirytmi täysin sekaisin, eikä työpaikan hakemisestakaan enää lopulta ollut puhetta, he kertovat.

Virtaset olivat aluksi yrittäneet auttaa lakimiehen löytämisessä, kun kielteinen turvapaikkapäätös tuli 2016. He selvittelivät myös, miten olisi saatu täyttymään työperäisen oleskeluluvan kriteerit.

– Pohdimme, voisiko useampi yrittäjä palkata työntekijän yhteisesti, he kertovat.

Byrokratia oli kuitenkin raskasta siihen nähden, mikä hyöty palkkaamisesta olisi ollut. Vastaanottokeskuksestakaan ei saanut neuvoja eikä apuja tällaisessa tilanteessa.

 

Omar Mohammed alkoi pakata tavaroitaan pari viikkoa ennen kuin maasta poistumisen määräaika umpeutui viime helmikuussa. Ensin hän kertoi Virtasille yöpyvänsä erään tuttavansa luona.

Jo seuraavana aamuna hän soitti lähtevänsä maasta. Petri Virtasen viimeinen kohtaaminen Mohammedin kanssa on Hämeenlinnan asemalta, kun tämä nousi rinkka selässään pohjoiseen menevään junaan. Junassa odotti toinen turvapaikanhakijamies, joka oli lähtenyt liikkeelle Helsingistä.

Muutaman päivän kuluttua tuli messenger-viesti Ruotsista, viikon päästä jo Saksasta. Sen jälkeen Mohammed on ollut epäsäännöllisesti Facebook-yhteyksissä Virtasiin, mutta ei kerro erityisemmin tekemisistään.

Kaiken jälkeen Petri Virtanen arvelee, että Omarin kertomuksessa oli mukana muunneltua totuutta. Hän ei usko esimerkiksi lammaspaimentarinoihin. Tosin täyttä totuutta ei taideta koskaan saada selville, eikä sillä Virtasen mielestä ole väliäkään.

 

Vaikka turvapaikanhakuprosessin seuraaminen oli loppua kohden tuskastuttavaa, Sirpa ja Petri Virtanen eivät kadu, että avasivat kotinsa vieraalle.

– Tämä ei ollut ollenkaan huono kokemus, he sanovat.

Tavallaan he tekivät osuutensa Euroopan pakolaiskriisissä, vaikka eivät etukäteen kuvitelleet koskaan niin käyvän.

– Jos ei muuta, niin tämä on ollut hyvä englannin kielen kurssi, kun on puoli vuotta puhunut englantia kotikielenään, Petri Virtanen sanoo.

 

Missä Omar Mohammed on nyt? Mitä hänelle tapahtuu, jos Saksan viranomaiset saavat hänet kiinni?

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä ei tietenkään voi kommentoida yksittäistä tapausta, koska yhtä ainoaa oikeaa ”vastausta” ole edes olemassa.

Jos oletetaan, että Mohammed hakisi turvapaikkaa Saksasta, todennäköisesti Saksa tekisi Suomeen takaisinottopyynnön. Mohammedhan on kirjattu Suomessa turvapaikanhakijaksi jo 2015. Sitten palattaisiin lähtöruutuun.

Similän mukaan maahanmuuttoviraston ruuhkat ovat nyt helpottaneet huippuvuosista. Enää reilut 1 000 hakemusta on käsittelemättä niistä 32 000 turvapaikkahakemuksesta, jotka Suomeen tehtiin kaksi vuotta sitten.

– Ruuhkat ovat nyt siirtyneet hallinto-oikeuksiin sekä poliisille maasta poistamisen täytäntöönpanoon, hän sanoo. Hallinto-oikeuksissa on vireillä noin 10 000 turvapaikkapäätöksistä tehtyä valitusta. HÄSA

"Lähdin, koska en ollut tervetullut"

Hämeen Sanomat tavoitti Omar Mohammedin Facebookin välityksellä heinäkuun alussa. Mohammed kertoo lähteneensä, koska hän ei ollut tervetullut Suomeen.

- Asiat menivät todella monimutkaiseksi. Ja nyt olen todella vaikeassa tilanteessa, Mohammed kirjoitti, mutta ei perustellut tarkemmin, miksi lähti maasta.

Hän ei halunnut kertoa tarkempaa olinpaikkaansa, mutta kertoi olevansa Saksassa. Tulevaisuudesta Mohammedilla ei ollut tarkempaa tietoa tai suunnitelmia.

- Minut saatetaan lähettää takaisin Suomeen. Olen saanut aika paljon takaiskuja, hän kirjoitti.

                                                                 Kuva: Mia Ylisuutari

Useimmat kansanedustajat käyttävät monia sosiaalisen median kanavia ja viestittävät niissä päivittäin.Muiden kansanedustajien käytös sosiaalisessa mediassa välillä ärsyttää, selviää Lännen Median kyselystä.Puolueiden ohjeistus vaikuttaa kyselyn mukaan ristiriitaiselta. Facebook ja Twitter ovat kansa

Euroopan parlamentti esitti helmikuussa meppien määrän leikkaamista 751:stä 705:een Brexitin jälkeen. Briteiltä vapautuvista 73 paikasta 46 paikkaa jätettäisiin varastoon tulevaa varten, ja loput jaettaisiin aliedustetuille jäsenmaille. Suomelle esitettiin yhtä lisäpaikkaa. Asia siirtyy Eurooppa-neuvoston käsittelyyn, ja lopullinen päätös parlamentin kokoonpanosta seuraavalla kaudella vaatii EU:n päämiesten yksimielistä tukea. Tämän jälkeen parlamentin tulee vielä hyväksyä päätös. Kuva:

EU:n tulevaisuutta varjostaa monta pilveä, joista yksi on Brexit. Britannian tulevasta EU-erosta on käyty jo lukuisia neuvottelukierroksia, ja niiden välissä tehty lukemattomia selvityksiä.Kun tieto neuvotteluista kantautuu Euroopan parlamenttiin, käytävillä supistaan ja pudistellaan päitä.

Euroopan parlamentin täysistuntosali löytyy Strasbourgista massiivisen puisen kuvun sisältä. Parlamentti käy Strasbourgissa vain kerran kuukaudessa järjestettävillä neljän päivän täysistuntoviikoilla. Mepit eivät pidä turhasta matkustelusta, mutta jäsenmailta ei ole saatu yksimielistä päätöstä rumban lopettamisesta. Kuva: Eroopan unioni

"Sirpa jäi jumiin, tulee paikalle asap."Avustajan pikainen sähköposti selittää, miksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on jo parikymmentä minuuttia myöhässä sovitusta.On harvinaisen kylmä ja kuulas helmikuinen iltapäivä Ranskan Strasbourgissa.

 Kuva: Esko Tuovinen

Elävästä tulesta on tullut ylellisyyttä, josta ollaan valmiita myös maksamaan.Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli-Pekka Koisti sanoo, että uusimmissa omakotitaloissa ei ole enää tilaa polttopuiden säilyttämiseen ja puuta ostetaan monta kertaa vuodessa pikkuerä kerrallaan.– Pu

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema aikoo valjastaa levät tehostamaan jätevesien käsittelyä.Alkamassa on tutkimushanke, jossa leviä kasvatetaan luonnonolosuhteissa jääpeitteen alla led-valaistuksen avulla.Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen menetelmä käsitellä jätevesiä tehostamalla l

Huilisti ja Sibelius-opiston opettaja Eeva Kunnas etsiskeli nuottikirjoja, joita poistomyynnissä oli musiikin lisäksi tällä kerralla paljon tarjolla. Kuva: Tomi Vesaharju

Lastenkirjat olivat houkutelleet 7-vuotiaan Siiri Sirénin yhdessä veljensä Nuutin, 4, ja mummonsa Marianne Sirénin kanssa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston poistomyyntiin lauantaina.Kainalossa nuorella neidillä oli muun muassa lapinkoirista kertova kirja.– Haluaisin koiran, mutta mä olen niille allerg