Julkaistu: 16.07.2017 12:00
-
Päivitetty: 17.07.2017 14:25

Hämeenlinnalainen perhe majoitti irakilaismiestä – katosi päivän varoitusajalla. Vastaanottokeskuksista on kateissa jo noin 4 000 turvapaikanhakijaa.

  • Yrittäjä Sirpa Virtanen järjesteli tavaroita Suomen kasarmin aarteet -kirpputorilla. Vielä alkuvuodesta satunnaisena apuna oli perheen majoittama turvapaikanhakija. Kuva: Esko Tuovinen
    Yrittäjä Sirpa Virtanen järjesteli tavaroita Suomen kasarmin aarteet -kirpputorilla. Vielä alkuvuodesta satunnaisena apuna oli perheen majoittama turvapaikanhakija. Kuva: Esko Tuovinen

Pakolaisuuden pyörremyrsky kävi, pöllytti hetken rauhallista hämäläistä arkea ja laantui sitten vaimeaksi tuulen suhinaksi.

Siltä nyt tuntuu hämeenlinnalaisesta yrittäjäpariskunnasta Sirpa ja Petri Virtasesta, kun he miettivät reilun vuoden mittaista tuttavuuttaan irakilaiseen turvapaikanhakijaan Omar Mohammediin.

Mohammed tuli Suomeen syksyllä 2015 suuren turvapaikanhakija-aallon mukana. Virtaset tutustuivat häneen pikkuhiljaa niin hyvin, että majoittivat hänet lopulta kotiinsa useiksi kuukausiksi.

Toisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen asiat alkoivat luisua huonoon suuntaan. Myös Virtaset tekivät selväksi, etteivät he voi majoittaa miestä laittomasti.

Helmikuussa Omar lähti Hämeenlinnasta päivän varoitusajalla suuntana ilmeisesti Saksa. Lähdön jälkeen hänestä tai hänen olinpaikastaan ei ole kuulunut kuin lyhyitä, ylimalkaisia viestejä.

 

Mohammedin tarina ei ole ainoa laatuaan. Maahanmuuttoviraston mukaan vuosina 2016–2017 Suomen vastaanottokeskuksista on kadonnut kaikkiaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa.

– Kaikki eivät ole kielteisen päätöksen saaneita, vaan he ovat voineet kadota turvapaikkaprosessin missä vaiheessa tahansa, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön aluevastaava Juha Similä sanoo.

Varsin usein kohdemaa on Saksa. Siellä on työtä tarjolla ja suuret ulkomaalaisyhteisöt, joihin on helppo integroitua.

 

Hämeen Sanomat on seurannut irakilaisen Omar Mohammedin taivalta siitä asti, kun hän saapui syyskuussa 2015 Suomeen ja päätyi Lammin vastaanottokeskukseen Hämeenlinnaan.

Miehen oman tarinan mukaan matkan Turkista läpi Euroopan olivat järjestäneet salakuljettajat. Hänen perheensä joutui jo vuosia sitten pakenemaan kotoaan Irakin Al Sweeran kaupungista jouduttuaan silminnäkijäksi shiiamuslimien ja paikallisten heimonjohtajien välisessä sieppaustapauksessa.

Kun perhe oli paossa Syyriassa, Mohammed opiskeli lääkäriksi Ukrainassa. Palattuaan Irakiin 2014 hän ei enää löytänyt perhettään, vaan joutui piileksimään syrjäseuduilla muun muassa lammaspaimenena.

 

Hämeenlinnassa Mohammed kävi monien muiden turvapaikanhakijoiden tapaan usein Virtasten pitämällä kirpputorilla Hämeentiellä.

– Hänen hyvä englannin kielen taitonsa ja kohteliaisuutensa kiinnittivät huomion, Sirpa Virtanen kertoo.

Vieras kyseli, voisiko hän auttaa, sillä hän olisi halunnut järkevää tekemistä päiviensä kuluksi.

Kun kirpputori sitten viime kesänä joutui siirtymään Saarioisten tehtaalta Suomenkasarmille, Mohammed pääsi auttamaan muutossa. Vähän sen jälkeen syntyi päätös, että hän voisi asettua asumaan Virtasten kotiin, kun tilaa oli.

– Olot vastaanottokeskuksissa eivät olleet häävit. Kymmenen miestä yhdessä huoneessa, eikä minkäänlaista yksityisyyttä, Petri Virtanen perustelee.

 

Virtaset kuvittelivat, että Mohammed viipyisi ehkä pari kuukautta. Aika kuitenkin venyi ja venyi. Samalla tunnelmakin kävi painostavammaksi. Odottelu söi aktiivisen ja työteliään miehen mieltä.

– Häneltä meni vuorokausirytmi täysin sekaisin, eikä työpaikan hakemisestakaan enää lopulta ollut puhetta, he kertovat.

Virtaset olivat aluksi yrittäneet auttaa lakimiehen löytämisessä, kun kielteinen turvapaikkapäätös tuli 2016. He selvittelivät myös, miten olisi saatu täyttymään työperäisen oleskeluluvan kriteerit.

– Pohdimme, voisiko useampi yrittäjä palkata työntekijän yhteisesti, he kertovat.

Byrokratia oli kuitenkin raskasta siihen nähden, mikä hyöty palkkaamisesta olisi ollut. Vastaanottokeskuksestakaan ei saanut neuvoja eikä apuja tällaisessa tilanteessa.

 

Omar Mohammed alkoi pakata tavaroitaan pari viikkoa ennen kuin maasta poistumisen määräaika umpeutui viime helmikuussa. Ensin hän kertoi Virtasille yöpyvänsä erään tuttavansa luona.

Jo seuraavana aamuna hän soitti lähtevänsä maasta. Petri Virtasen viimeinen kohtaaminen Mohammedin kanssa on Hämeenlinnan asemalta, kun tämä nousi rinkka selässään pohjoiseen menevään junaan. Junassa odotti toinen turvapaikanhakijamies, joka oli lähtenyt liikkeelle Helsingistä.

Muutaman päivän kuluttua tuli messenger-viesti Ruotsista, viikon päästä jo Saksasta. Sen jälkeen Mohammed on ollut epäsäännöllisesti Facebook-yhteyksissä Virtasiin, mutta ei kerro erityisemmin tekemisistään.

Kaiken jälkeen Petri Virtanen arvelee, että Omarin kertomuksessa oli mukana muunneltua totuutta. Hän ei usko esimerkiksi lammaspaimentarinoihin. Tosin täyttä totuutta ei taideta koskaan saada selville, eikä sillä Virtasen mielestä ole väliäkään.

 

Vaikka turvapaikanhakuprosessin seuraaminen oli loppua kohden tuskastuttavaa, Sirpa ja Petri Virtanen eivät kadu, että avasivat kotinsa vieraalle.

– Tämä ei ollut ollenkaan huono kokemus, he sanovat.

Tavallaan he tekivät osuutensa Euroopan pakolaiskriisissä, vaikka eivät etukäteen kuvitelleet koskaan niin käyvän.

– Jos ei muuta, niin tämä on ollut hyvä englannin kielen kurssi, kun on puoli vuotta puhunut englantia kotikielenään, Petri Virtanen sanoo.

 

Missä Omar Mohammed on nyt? Mitä hänelle tapahtuu, jos Saksan viranomaiset saavat hänet kiinni?

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä ei tietenkään voi kommentoida yksittäistä tapausta, koska yhtä ainoaa oikeaa ”vastausta” ole edes olemassa.

Jos oletetaan, että Mohammed hakisi turvapaikkaa Saksasta, todennäköisesti Saksa tekisi Suomeen takaisinottopyynnön. Mohammedhan on kirjattu Suomessa turvapaikanhakijaksi jo 2015. Sitten palattaisiin lähtöruutuun.

Similän mukaan maahanmuuttoviraston ruuhkat ovat nyt helpottaneet huippuvuosista. Enää reilut 1 000 hakemusta on käsittelemättä niistä 32 000 turvapaikkahakemuksesta, jotka Suomeen tehtiin kaksi vuotta sitten.

– Ruuhkat ovat nyt siirtyneet hallinto-oikeuksiin sekä poliisille maasta poistamisen täytäntöönpanoon, hän sanoo. Hallinto-oikeuksissa on vireillä noin 10 000 turvapaikkapäätöksistä tehtyä valitusta. HÄSA

"Lähdin, koska en ollut tervetullut"

Hämeen Sanomat tavoitti Omar Mohammedin Facebookin välityksellä heinäkuun alussa. Mohammed kertoo lähteneensä, koska hän ei ollut tervetullut Suomeen.

- Asiat menivät todella monimutkaiseksi. Ja nyt olen todella vaikeassa tilanteessa, Mohammed kirjoitti, mutta ei perustellut tarkemmin, miksi lähti maasta.

Hän ei halunnut kertoa tarkempaa olinpaikkaansa, mutta kertoi olevansa Saksassa. Tulevaisuudesta Mohammedilla ei ollut tarkempaa tietoa tai suunnitelmia.

- Minut saatetaan lähettää takaisin Suomeen. Olen saanut aika paljon takaiskuja, hän kirjoitti.

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja