Julkaistu: 17.07.2017 22:34
-
Päivitetty: 25.08.2017 13:26

Tyyne odottaa yhä noutajaa – laivan pakkosiirto vihoviimeinen keino

  • 

Tyynen hinausyritys reilu viikko sitten päättyi Paasikiventien sillan kupeeseen.

 Kuva: Pekka Rautiainen
    Tyynen hinausyritys reilu viikko sitten päättyi Paasikiventien sillan kupeeseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Ravintolalaiva Tyyne ei ole liikahtanut yli viikkoon Paasikiventien sillan kupeesta epäonnisen hinausyrityksen jälkeen.

Kaupunginlakimies Jyri Nuojua sanoo, että pakkokeinoihin ryhdytään vasta, jos Tyynen omistaja osoittautuu haluttomaksi siirtää laivansa.

– Kaikkein edullisin ja nopein ratkaisu on, että hän siirtää laivansa itse. Muut vaihtoehdot vaativat kuulemisia ja hallinnollista käsittelyä. Ne asiat ovat aina hyvin hitaita ja kankeita, Nuojua kertoo.

Hänen viimeisin tietonsa on, että Tyynen omistaja Janne Luukko on lupautunut hinaamaan laivansa pois. Jos mitään ei tapahdu, kaupunki voi pakottaa Luukon siirtämään laivansa teettämisuhalla.

Käytännössä siis kaupunki voi siirrättää laivan ja laskuttaa siitä omistajaa. Nuojua korostaa, että sellaiseen ratkaisuun päätyminen vain hidastaa prosessia.

Tällä hetkellä Tyyne on laittomasti kiinnitetty Paasikiventien rannan metallikaiteeseen. Nuojuan mukaan tarvitaan lisäselvitystä, joutuuko omistaja maksamaan luvattomasta kiinnityksestä.

Vuokrarästejä omistaja ei ainakaan joudu maksamaan. Kaupunki vuokraa Paasikivenrannan satamapaikkoja, mutta voimassa olevaa vuokrasopimusta Tyynen kanssa ei ole.

Alkuperäinen siirtymäaika laivalle oli kaksi viikkoa huutokaupan solmimisen jälkeen. Määräaika on umpeutunut jo kauan sitten.

– Ensin syy oli huonossa säässä, ja sitten hinaajia oli vaikea saada paikalle. Laivaa on kuitenkin yritetty siirtää, joten lupauksiin on tavallaan vastattu, Nuojua perustelee.

Kaupunki ei voi sakottaa määräaikojen noudattamattomuudesta, koska määräaika on ulosottoviraston asettama.

Nuojuan mukaan kaupan purkaminen ei ole realistinen ratkaisu. HÄSA

Tekonurmi palaa Säästöpankki-areenaan aiempaa joustavampana. Edellinen tekonurmi lepäsi suoraan betonin päällä. Esa Alanko asensi tekonurmen alle tulevan joustokerroksen paloja paikoilleen maanantaina. Kuva: Pekka Rautiainen

Säästöpankki-areenan betonilattia oli maanantaina kuin valtava, noin 7 000 neliömetrin palapeli.Tuhannet kahden senttimetrin paksuiset palat on tehty muovi-styroksi-sekoitteesta, jolla pehmennetään menoa ensi viikolla valmistuvaan tuliterään tekonurmeen.– Tämä on vasta alapuolinen joustokerros.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ykkösvaihtoehto uuden keskussairaalan paikaksi on junaradan varressa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tontti, joka on Viipurintien ja Harvialantien kulmauksessa. Kuva: Markku Tanni

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa varmuuden siitä, että Hämeenlinnan kaupunki alkaa kaavoittaa uuden keskussairaalan paikkaa heti, kun tontinomistajien kanssa päästään sopimukseen.Sairaanhoitopiiri käsittelee asiaa keskiviikon kokouksessaan.

GS-Hydron toimipiste Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa / arkisto

GS-Hydron pesänhoitaja, asianajaja Hannu Ylönen kertoo, että pesä selvittää mahdollisuuksia myydä yhtiöiden liiketoiminta kokonaisuuksina. Yhtiöissä jatketaan ainakin toistaiseksi töitä.– Toimintaa pyritään pitämään yllä niin kuin vain voidaan.

Näkki on ruotsalaisissa tarinoissa ollut mies mutta Suomessa nainen. Näkki-tarinoilla varoiteltiin lapsia menemästä järveen tai kurkkimasta kaivoon. Sirkku Linnean kirjankuvituksia on esillä Hämeenlinnassa Cafe Hoffissa vielä tämän viikon. Kuva: Sirkku Linnea

Näkki, Hiisi ja Vetehinen lienevät ainakin nimenä tuttuja nykysuomalaisille.Sen sijaan Liekkiö, Kouko ja Hittavainen ovat oudompia otuksia, mutta kaikki nämä ja monet muut hahmot saavat esittelynsä hattulalaisen filosofi-kirjailija Eero Ojasen kirjoittamassa teoksessa "Suomalaiset taruolennot".' Oja