Julkaistu: 06.09.2017 04:00

Taiteen klassikot uusin tatuointivillitys – Kalevala supersuosikki

  • Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto
    Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto

Tatuointien ottajien suosikkeja ovat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-työt ja Hugo Simbergin "Haavoittunut enkeli".

- Maalaus voi olla iholla kokonaan, tai siitä voi olla vain yksityiskohta, kertoo erikoista tatuointi-ilmiötä selvittänyt mediataiteilija Harri Larjosto.

Larjosto on valokuvannut tatuoituja kirjaansa "Kuva ihollani - tatuoidut taideteokset" (Maahenki, 2017).

Noin puolet tatuoinneista nähdään lisäksi näyttelyssä, joka avautuu Espoon Gallen-Kallelan museossa sunnuntaina 10.9.


Tatuointien teemana Kalevala on ylitse muiden – yli kolmannes tatuoiduista on ottanut Kullervoja, Louhia, Ainoja ja Väinämöisiä.

Yksi heistä on Jarmo Koskela, jonka selässä olevan "Sammon puolustuksen" tekemisen kului 35 tuntia. Koskela ihailee kotimaista esittävää taidetta ja erityisesti Kalevalaa. Sammon tarina symboloi hänelle sitä, ettei vaikeuksissa pidä antaa periksi.

- Tatuoinnin ottamisen jälkeen uimahallissa tuli nuoremmilta henkilöiltä pitempiä katseita ja he väistelivät käytävällä, kuvailee Koskela kirjassa.


Harri Larjoston mielestä on outoa, että suomalaisen kuvan valintaa voi joutua puolustelemaan.

- Tuntuu pahalta, että kotimainen klassikko voi aiheuttaa ympäristössä "oletko sä joku natsi" -reaktion.

Moni haluaa tatuoida itseensä suomalaisen kultakauden klassikkomaalauksen, koska on ihastunut siihen jo lapsena.

- Nämä ovat useimmille tuttuja jo koulusta ja museoista, Larjasto muistuttaa.

Maalaus voidaan tatuoida ihoon jopa valokuvantarkasti.

- Alan koneet ja värit ovat parantuneet, ja tekijöiltä vaaditaan piirtämisen taitoa. Monilla on nykyään taidealan koulutus, sanoo Larjasto. LM-HäSa

Laura Forsström ottamassa Saanajärvestä pohjasedimenttinäytteitä mustan hiilen laskeuman arvioimiseksi. Kuva: Jan Weckström

Mustan hiilen laskeuma voimistaa ilmaston lämpenemistä arktisella alueella. Saunan kiukaat, leivinuunit ja takat tekevät suomalaisista muita pohjoismaalaisia pahempia nokipäästöjen aiheuttajia.Musta hiili on noussut kasvihuonekaasujen rinnalle arktisen alueen lämpenemisen keskeiseksi tekijäksi.

Pohjois-Saksaan Bremenin sataman eteläpuolelle rakennetaan moottoritien päälle siltaravintola ja -kahvila sekä kaksi bensiiniasemaa. Kuvassa pienoismalli.

120 lasikuituista soutuvenettä ja 15 moottorivenettä on renkolainen Nevikone luovuttanut viime kesän kuluessa vesilläliikkujille.Nevikone toimii Rengon Nevilässä entisessä osuusmeijerin talossa.Yritys ryhtyi valmistamaan veneitä viime talvena ja tarkoituksena on edelleenkin jatkaa tuotantoa.

 Kuva: Esko Tuovinen

Hattulan koko perheen ulkoilupäivä ja kuntoilutapahtuma järjestetään jälleen reilun viikon kuluttua, eli lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.Välillä lumi on ollut jo tapahtuman aikaan maassa, mutta nyt päästään seuraamaan etenevää ruskaa Tenholan Linnavuorella.Hattulan liikunta- ja vapaa-aikatoimen pä

Metallialan työ linkittyy yhä enemmän teknologiaan, mutta monella on vanhanaikainen kuva alasta. SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan sinkityslinjan toimintaa ohjaavat päävalvomossa Markus Saari (vas.) ja Niko Halmes. Kuva: SSAB

Isoin syy tiettyjen alojen työvoimapulaan on se, etteivät nuoret hakeudu koulutuksiin, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.Kanta-Hämeen työvoimapula painottuu edelleen metalli- ja rakennusaloille sekä sosiaali- ja terveysalalle, selviää syyskuun ammattibarometristä.

Kaikkiaan Hämeenlinnan kaupungin tilikausi on silti tämän hetken arvioiden mukaan nousemassa 1,7 miljoonaa ylijäämäiseksi.

Pieni helpotuksen huokaus ehkä pääsee Hämeenlinnan päättäjiltä viime aikojen talouslukuja tarkasteltaessa.Tämän vuoden aikaisemmat verotuloennusteet ovat näyttäneet, etteivät verotulot yllä budjetissa ennakoidulle tasolle.Kuntaliiton viimeisin ennuste kuitenkin näyttää verotuloissa selvää nousua.