Julkaistu: 06.09.2017 04:00

Taiteen klassikot uusin tatuointivillitys – Kalevala supersuosikki

  • Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto
    Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto

Tatuointien ottajien suosikkeja ovat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-työt ja Hugo Simbergin "Haavoittunut enkeli".

- Maalaus voi olla iholla kokonaan, tai siitä voi olla vain yksityiskohta, kertoo erikoista tatuointi-ilmiötä selvittänyt mediataiteilija Harri Larjosto.

Larjosto on valokuvannut tatuoituja kirjaansa "Kuva ihollani - tatuoidut taideteokset" (Maahenki, 2017).

Noin puolet tatuoinneista nähdään lisäksi näyttelyssä, joka avautuu Espoon Gallen-Kallelan museossa sunnuntaina 10.9.


Tatuointien teemana Kalevala on ylitse muiden – yli kolmannes tatuoiduista on ottanut Kullervoja, Louhia, Ainoja ja Väinämöisiä.

Yksi heistä on Jarmo Koskela, jonka selässä olevan "Sammon puolustuksen" tekemisen kului 35 tuntia. Koskela ihailee kotimaista esittävää taidetta ja erityisesti Kalevalaa. Sammon tarina symboloi hänelle sitä, ettei vaikeuksissa pidä antaa periksi.

- Tatuoinnin ottamisen jälkeen uimahallissa tuli nuoremmilta henkilöiltä pitempiä katseita ja he väistelivät käytävällä, kuvailee Koskela kirjassa.


Harri Larjoston mielestä on outoa, että suomalaisen kuvan valintaa voi joutua puolustelemaan.

- Tuntuu pahalta, että kotimainen klassikko voi aiheuttaa ympäristössä "oletko sä joku natsi" -reaktion.

Moni haluaa tatuoida itseensä suomalaisen kultakauden klassikkomaalauksen, koska on ihastunut siihen jo lapsena.

- Nämä ovat useimmille tuttuja jo koulusta ja museoista, Larjasto muistuttaa.

Maalaus voidaan tatuoida ihoon jopa valokuvantarkasti.

- Alan koneet ja värit ovat parantuneet, ja tekijöiltä vaaditaan piirtämisen taitoa. Monilla on nykyään taidealan koulutus, sanoo Larjasto. LM-HäSa

Oikeanmittainen lumilapio yltää kainaloon.   Liian pitkä varsi tekee työstä raskaampaa ja liian lyhyt varsi muuttaa työskentelyasentoa kumaraksi rasittaen alaselkää. Arkistokuva

Lumenluonti on parhaimmillaan tehokasta koko kehon arkiliikuntaa. Lumityöt kannattaa kuitenkin tehdä oikealla tekniikalla ja sopivilla välineillä.Ennen lumitöitä on hyvä verrytellä ja näin valmistella kehoa työhön.Lumitöitä tehdessä kannattaa keskittyä työasentoihin.

Päivi Ryhtä häivyttää kuvissaan Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysosaston päivähuoneen niin, että maailmaan ei mahdu muuta kuin kuvattava vauva. Kuva: Päivi Ryhtä

Valokuvaaja Päivi Ryhdän kamera rakastaa suun mutrua, posken nukkaa, läpikuultavaa ihoa ja hentojen ripsien olematonta varjoa. Hänen kuvauskohteensa on vetoavin eli juuri syntyneet vauvat. – Jokainen vauva ja hänen ensimmäiset tuntinsa tai päivänsä ovat ainutkertaisia kuvan aiheita.

Liukas ja luminen keli on tuottanut ongelmia raskaan liikenteen kuljettajille kantatie 54:llä etenkin öisin. Kuva: Esko Tuovinen

Aura-autot lähtevät nyt entistä nopeammin kantatie 54:lle, kun keli muuttuu liukkaaksi.Liikennevirasto nosti vuoden 2018 alusta tieosuuksien hoitoluokkaa yhteensä yli 600 kilometriltä. Siitä reilut 30 kilometriä on Kanta-Hämeessä, Lopen ja Hausjärven kirkonkylien välissä tiellä 54.

Anneli Suusaaren esikoisromaanissa esiintyvät sekä Hämeenlinna että Pikkunalle Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaisella Anneli Suusaarella on vapautunut olo.Tällä viikolla on julkaistu hänen esikoisromaaninsa Ei sinne yllä myrskysää, jota hän on tavallaan kantanut sisällään parikymmentä vuotta.Romaani kertoo naisesta, joka hoitaa muistisairasta äitiään yhdessä isänsä kanssa.

Hattulalaiset jonottivat äänestämään sulassa sovussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Jono ulottuu melkein Juteinitalon ulko-ovelle saakka presidentinvaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona. Samanlaiset jonot ovat tuttu näky myös muilla ennakkoäänestyspaikoilla Hämeenlinnan seudulla.Suurin osa äänestyspaikoista on kouluissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa.