Julkaistu: 06.09.2017 04:00

Taiteen klassikot uusin tatuointivillitys – Kalevala supersuosikki

  • Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto
    Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto

Tatuointien ottajien suosikkeja ovat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-työt ja Hugo Simbergin "Haavoittunut enkeli".

- Maalaus voi olla iholla kokonaan, tai siitä voi olla vain yksityiskohta, kertoo erikoista tatuointi-ilmiötä selvittänyt mediataiteilija Harri Larjosto.

Larjosto on valokuvannut tatuoituja kirjaansa "Kuva ihollani - tatuoidut taideteokset" (Maahenki, 2017).

Noin puolet tatuoinneista nähdään lisäksi näyttelyssä, joka avautuu Espoon Gallen-Kallelan museossa sunnuntaina 10.9.


Tatuointien teemana Kalevala on ylitse muiden – yli kolmannes tatuoiduista on ottanut Kullervoja, Louhia, Ainoja ja Väinämöisiä.

Yksi heistä on Jarmo Koskela, jonka selässä olevan "Sammon puolustuksen" tekemisen kului 35 tuntia. Koskela ihailee kotimaista esittävää taidetta ja erityisesti Kalevalaa. Sammon tarina symboloi hänelle sitä, ettei vaikeuksissa pidä antaa periksi.

- Tatuoinnin ottamisen jälkeen uimahallissa tuli nuoremmilta henkilöiltä pitempiä katseita ja he väistelivät käytävällä, kuvailee Koskela kirjassa.


Harri Larjoston mielestä on outoa, että suomalaisen kuvan valintaa voi joutua puolustelemaan.

- Tuntuu pahalta, että kotimainen klassikko voi aiheuttaa ympäristössä "oletko sä joku natsi" -reaktion.

Moni haluaa tatuoida itseensä suomalaisen kultakauden klassikkomaalauksen, koska on ihastunut siihen jo lapsena.

- Nämä ovat useimmille tuttuja jo koulusta ja museoista, Larjasto muistuttaa.

Maalaus voidaan tatuoida ihoon jopa valokuvantarkasti.

- Alan koneet ja värit ovat parantuneet, ja tekijöiltä vaaditaan piirtämisen taitoa. Monilla on nykyään taidealan koulutus, sanoo Larjasto. LM-HäSa

Turengin S-marketin mahdollinen siirtäminen nykyiseltä paikaltaan kunnantalon viereiseen puistikkoon herättää edelleen kritiikkiä ja vastustusta.Kunnan edustajille luovutettiin maanantaina hanketta vastustava adressi, jonka oli allekirjoittanut 1 900 henkilöä.Adressissa vaaditaan, että viheralue säi

Kaavamerkinnän muuttaminen ei tuo muutosta Ruutikellarintiellä vallitsevaan käytäntöön. Kaavassa tiealueeksi muuttuvat kapeat suikaleet ovat edelleen tontinomistajien piha-aluetta. Kuva: Pekka Rautiainen

Hätilän I-alueen kaavoituksessa on syntynyt Ruutikellarintien varressa eriskummallinen tilanne, jota korjataan Hätilän II-alueen uuden kaavan yhteydessä.Ongelmana on katualue, joka 1970-luvun kaavassa levennettiin mahdollista joukkoliikennekatua varten, mutta jota ei koskaan toteutettu.

Hämeen poliisi etsii Riihimäellä kadonnutta Leena Pekkarista. Vuonna 1960 syntynyt Pekkarinen poistui Peuranpolulla sijaitsevasta asunnostaan ilmeisesti marraskuun 10. päivänä, eikä hänestä ole sen jälkeen tehty havaintoja.Pekkarinen on alle 160 cm pitkä ja painaa noin 45 kg.

Arkistokuva: Terho Aalto

Sairaanhoitopiiri suunnittelee asiakasmaksujen nostoa lain sallimaan maksimiin ensi vuonna.Taustalla tässä on jäsenkuntien haluttomuus pitää kiinni joitakin vuosia sitten sovitusta talouden tasapainottamisohjelmasta.Maksujen täysimääräinen nosto esimerkiksi poliklinikkamaksun nousua 32,70 eurosta 41