Julkaistu: 06.09.2017 04:00

Taiteen klassikot uusin tatuointivillitys – Kalevala supersuosikki

  • Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto
    Akseli Gallen-Kallelan teos Sammon puolustus koristaa Jarmo Koskelan selkää. Kuvan tatuoi Mosse Hirvonen. Kuva: Harri Larjosto

Tatuointien ottajien suosikkeja ovat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-työt ja Hugo Simbergin "Haavoittunut enkeli".

- Maalaus voi olla iholla kokonaan, tai siitä voi olla vain yksityiskohta, kertoo erikoista tatuointi-ilmiötä selvittänyt mediataiteilija Harri Larjosto.

Larjosto on valokuvannut tatuoituja kirjaansa "Kuva ihollani - tatuoidut taideteokset" (Maahenki, 2017).

Noin puolet tatuoinneista nähdään lisäksi näyttelyssä, joka avautuu Espoon Gallen-Kallelan museossa sunnuntaina 10.9.


Tatuointien teemana Kalevala on ylitse muiden – yli kolmannes tatuoiduista on ottanut Kullervoja, Louhia, Ainoja ja Väinämöisiä.

Yksi heistä on Jarmo Koskela, jonka selässä olevan "Sammon puolustuksen" tekemisen kului 35 tuntia. Koskela ihailee kotimaista esittävää taidetta ja erityisesti Kalevalaa. Sammon tarina symboloi hänelle sitä, ettei vaikeuksissa pidä antaa periksi.

- Tatuoinnin ottamisen jälkeen uimahallissa tuli nuoremmilta henkilöiltä pitempiä katseita ja he väistelivät käytävällä, kuvailee Koskela kirjassa.


Harri Larjoston mielestä on outoa, että suomalaisen kuvan valintaa voi joutua puolustelemaan.

- Tuntuu pahalta, että kotimainen klassikko voi aiheuttaa ympäristössä "oletko sä joku natsi" -reaktion.

Moni haluaa tatuoida itseensä suomalaisen kultakauden klassikkomaalauksen, koska on ihastunut siihen jo lapsena.

- Nämä ovat useimmille tuttuja jo koulusta ja museoista, Larjasto muistuttaa.

Maalaus voidaan tatuoida ihoon jopa valokuvantarkasti.

- Alan koneet ja värit ovat parantuneet, ja tekijöiltä vaaditaan piirtämisen taitoa. Monilla on nykyään taidealan koulutus, sanoo Larjasto. LM-HäSa

Urho Kekkosen arkiston verkkosivuilta löytyy noin 5000 valokuvaa arkiston kokoelmasta. Tutkija Janne Ridanpää esitteli viime keskiviikkona Museo Skogsterin museokeskiviikossa arkiston filmikokoelmasta löytyviä lyhytdokumentteja, jotka kertovat presidentti Kekkosen ja neuvostojohtajien vierailuista Suomeen ja Neuvostoliittoon. Kuva: Esko Tuovinen

Kalju ja silmälasit. Jokainen suomalainen tunnistaa presidentti Urho Kekkosen tavaramerkin.– Kekkosesta on tullut eräänlainen pop-ikoni ja kansallisomaisuutta, sanoo Urho Kekkosen arkiston tutkija Janne Ridanpää. Kekkonen jaksaa kiinnostaa vuosikymmenestä toiseen.

Vaikka Johanna Ruhanen joskus nuorempana satunnaisesti saattoi polttaa jonkun tupakan, ei hänelle ole tullut edes mieleen polttaa odottaessaan Linda-tyttöä tai lähipäivinä syntyvää pikkuveikkoa. Riskit ovat liian ilmiselvät. Kuva: Anu Kankaansydän

Raskaana olevista lähes joka kymmenes polttaa tupakkaa koko raskauden ajan. Määrä on pysynyt yli 30 vuotta samana. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hakee keinoja vähentää tupakointia.– Useimmat äidit haluavat lopettaa tupakoinnin, mutta se ei ole yksinkertainen asia.

Ilkka Remes tunnetaan taustatyöstään ja salaisista lähteistään, ja niiden tulkinta osana fiktiota on herättänyt keskustelua teosten vastaanotossa. Hän on sisällyttänyt trilleriin vaihtoehtohistoriaa ja kirjoittanut jännitysromaaneja myös nuorille.  Kuva: Milla von Konow

Ilkka Remes pohtii, miten verkon mahdollistama keskustelu ja vihapuhe ilmiönä ovat vaikuttaneet median toimintaan Suomessa. - Tietyistä asioista ei Suomessa haluta sallia julkista keskustelua.Illka Remeksen Horna-sarjan päättävä toimintatrilleri Vapauden risti kuvaa Suomea, jossa Venäjä toteuttaa ps